Ylen Pariisin-kirjeenvaihtaja Annastiina Heikkilää vastaan käynnistyi 22. kesäkuuta lokakampanja hänen jaettuaan Twitterissä ranskalaisen Le Monden jutun Suomen uudesta hallituksesta. Le Monden teksti oli kriittinen, mutta Heikkilä valitsi päivitykseensä tarkoituksella neutraalit saatesanat.
”Siitä alkoi hillitön hyökkäys henkilökohtaisesti minua vastaan. Olin shokissa, koska en osannut odottaa sitä ollenkaan”, Heikkilä kertoo.
Viikkoa myöhemmin Heikkilä kirjoitti Ylelle näkökulmatekstin nyt jo eronneesta elinkeinoministeri Vilhelm Junnilasta (ps.) ja siitä, miten natsisymbolien kanssa flirttailuun suhtaudutaan Ranskassa. Se lietsoi vihaa entisestään.
”Sain halventavia viestejä sekä suoria ja epäsuoria uhkauksia monissa eri viestikanavissa”, Heikkilä kertoo.
Kiusaajat ilakoivat esimerkiksi Heikkilän siskon kuolemalla, mistä myös kirjailijana ja juontajana julkisuudessa tunnettu Heikkilä on puhunut haastatteluissa.
”Kaiken sen keskellä tuntui, että jos tämä olisi koko ajan tällaista, en pystyisi tekemään työtäni, en fyysisesti pystyisi siihen”, Heikkilä kertoo.
Tukena olivat onneksi Ylen päätoimittajat ja työyhteisö. He ottivat tilanteen vakavasti ja antoivat apua.
”Päätin, että en kyllä perhana anna kiusaajajoukon musertaa minua.”
Keskusteluilmapiiri on ollut Suomessa viime viikkoina kireä. Useat journalistit ja tutkijat ovat kertoneet saaneensa vihaviestejä sen jälkeen, kun he ovat kirjoittaneet tai kommentoineet uuden hallituksen ministerien taustoja tai toimintaa.
Julkisesti kokemastaan ovat kertoneet Heikkilän ohella muun muassa populismitutkija Yannick Lahti, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen sekä Euronewsin toimittaja David MacDougall.
Alkuviikosta maalittamisen kohteeksi joutui Iltalehden toimittaja, joka kirjoitti kriittisen näkökulmatekstin perussuomalaisten suhteesta lehdistönvapauteen. Toimittajan henkilöön meneviä viestejä kirjoitti ja jakoi myös joukko perussuomalaisiin ja kokoomukseen kuuluvia poliitikkoja.
Journalisti ei tavoittanut toimittajaa haastatteluun.
Päätoimittajien yhdistys vaati maanantaina 3. heinäkuuta julkaisemassaan kannanotossa yhteiskunnallisia toimijoita puolustamaan journalistien työrauhaa.
”Kun yksittäisiin toimittajiin kohdistetaan laajamittaista masinoitua häirintää, kyse on pyrkimyksestä rajoittaa sananvapautta ja puuttua toimitukselliseen riippumattomuuteen,” kannanotossa todetaan.
Myös Journalistiliitto otti toimittajien maalittamiseen ja häirintään kantaa maanantaina. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho moitti poliitikkoja Iltalehden toimittajaan henkilöön menneestä arvostelusta.
”Maalittaminen kohdistuu toimittajan persoonaan. Sen tavoite on hiljentää työtään tekevä journalisti. Journalistiliitto muistuttaa hallituspuolueita siitä, että lehdistönvapaus on demokratian peruspilari, jota tulee kunnioittaa, ja vaatii hallituspuolueita sanoutumaan irti toimittajien maalittamisesta somessa”, Aho kirjoitti julkisessa Facebook-päivityksessään.
Myös kansainvälinen journalistinaisten verkosto CFWIJ, Suomen UN Women sekä sananvapausjärjestö IPI tuomitsivat Iltalehden toimittajaan kohdistuneen maalittamisen.
Maalittaminen on toimintaa, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa suorasti tai epäsuorasti suurta joukkoa muita kohdistamaan häirintää yksittäistä ihmistä kohtaan. Se voi olla esimerkiksi yksityisten tietojen levittämistä tai mustamaalaamista.
Julkisuuteen näkyy usein vain jäävuoren huippu. Maalituksen kohteeksi joutuvan sähköposti täyttyy solvaavista viesteistä, yksityisiä tietoja yritetään kaivella ja sosiaaliseen mediaan luodaan valeprofiileja.
”Mediakritiikin” nojalla pilkataan esimerkiksi toimittajan ulkonäköä tai ammattitaitoa ja hänen osaamisensa ja riippumattomuutensa halutaan asettaa kyseenalaiseksi.
Annastiina Heikkilä kertoo aluksi koettaneensa käydä keskustelua Le Monde -twiittiä kommentoineiden kanssa. Hän yritti esimerkiksi oikoa juttuun liittyviä virheellisiä väittämiä. Pian hänestä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että se vain pahensi asiaa.
”Oli paljon ihmisiä, jotka eivät selvästi tienneet lainkaan, mistä asiassa oli kyse ja jotka vain liittyivät kiusaajien joukkoon, koska arvelivat minun tehneen jotakin muutakin”, Heikkilä kertoo.
”Suomesta on vaikea päästä kansainvälisten toimittajien kimppuun. Olin siinä välikappaleena tai ainakin minuun purettiin ärtyminen kansainvälisen median uutisointia kohtaan.”
Le Monde -twiitin ja ”natsivitsejä” käsitellen Ylen kolumnin lisäksi kiusaajien hampaissa ovat olleet Heikkilän Ranskan mielenosoituksia käsitelleet jutut.
Heikkilä on joutunut verkkovihan kohteeksi aiemminkin, muun muassa raportoidessaan Ranskan vuoden 2017 presidentinvaaleista. Osa silloisesta kurasta oli Venäjältä käsin mobilisoitua trollausta.
Nyt Heikkilä arvioi häirinnän olevan kuitenkin pääsääntöisesti kotoperäistä. Hänestä tosin on levitelty myös ranskalaista, äärioikeistolaisen verkkolehden twiittiä.
”Ehkä siinä on ollut pyrkimyksenä pelotella, että kohta kimpussani on joku kansainvälinen joukko.”
Euronewsin toimittajana työskentelevä David Mac Dougall joutui verkkohäirinnän kohteeksi kirjoitettuaan jutun Vilhelm Junnilan ja eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) taustoista.
Juttu julkaistiin sen jälkeen, kun uudet ministerit olivat vannoneet virkavalansa. Se oli luonteeltaan aiempaa kertaava: jutussa käsiteltiin muun muassa Halla-ahon vanhoja kirjoituksia sekä Junnilan vuonna 2018 pitämää puhetta äärioikeistolaisessa tapahtumassa Turussa.
”Suomalaisille jutussa ei ollut mitään uutta, vaan se oli suunnattu eurooppalaiselle yleisölle”, Mac Dougall kertoo.
Siitä huolimatta hänen sähköpostinsa ja somekanavansa täyttyivät epäasiallisista viesteistä. Mac Dougall arvioi saaneensa kahden viikon aikana yli tuhat viestiä, joista osa tosin oli myös häntä tukevia.
Viesteissä häntä syytettiin esimerkiksi Kremlin tukijaksi ja ”varoiteltiin”, että hänet saatetaan muiluttaa rajan yli Venäjälle. Hänen kielitaitoaan haukuttiin ja epäiltiin, ettei Suomessa useita vuosia asunut Mac Dougall tunne maata. Lisäksi häneen kohdistui kaksi uhkausta, joista hän on ollut yhteydessä poliisiin.
Mac Dougall uskoo jutun ärsyttäneen erityisesti siksi, että se tehtiin englanniksi kansainväliseen mediaan.
”Kun jostain kirjoitetaan suomeksi, se ikään kuin säilyy suomalaisten omana likaisena salaisuutena. Mutta kun ulkomaalainen kirjoittaa jostain ja muut ulkomaiset mediat tarttuvat samaan aiheeseen, likapyykkiä pestään näkyvästi maailmalla.”
Mac Dougall sanoo häneen kohdistuneen häirinnän vähentyneen merkittävästi sen jälkeen, kun elinkeinoministeri ilmoitti eroavansa.
”Tuntuu siltä, ettei kyse ollutkaan työni kritisoimisesta, vaan tarkoitus oli mustamaalata ja kyseenalaistaa minut journalistina.”
Hän on saanut epäasiallista palautetta työstään sosiaalisessa mediassa myös edellisen hallituksen aikana, kun hän kirjoitti kriittisesti saamelaiskäräjälain etenemisestä. Palautteissa hänen väitettiin ”vihaavan” pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja vasemmistoa. Tuolloin palautetta ei kuitenkaan tullut yhtä laajasti, eikä sen sävy olla yhtä aggressiivinen.
Hallituspuolueiden poliitikot ovat kommentoineet journalisteihin kohdistuvaa maalittamista keskenään eri tavoin. Esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi tiistaina Ylen haastattelussa ymmärtävänsä puolueensa kansanedustajien toimintaa Iltalehden toimittajaa koskevassa tapauksessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen taas vakuutti samassa haastattelussa suhtautuvansa Journalistiliiton esiin nostamaan tapaukseen vakavasti. Journalistiliitto ja kokoomuksen edustajat ovat keskustelleet aiheesta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina pitämässään lehdistötilaisuudessa, ettei hyväksy lehdistönvapauteen puuttumista.
”Keskustelua saa käydä ja arvioida median toimintaa, mutta median vapauteen puuttuminen tai maalittaminen – en hyväksy sitä.”
David Mac Dougall sanoo kantavansa huolta suomalaisen politiikan ”orbanisaatiosta” eli politiikan toimijoiden halusta puuttua riippumattoman journalismiin, kuten pääministeri Viktor Orbán on Unkarissa tehnyt. Pääministerin hän toivoo puolustavan lehdistönvapautta nykyistäkin painokkaammin.
Myös Annastiina Heikkilä toivoo hallituspuolueiden kansanedustajien sanoutuvat maalittamisesta irti. Julkisessa keskustelussa ihmisten pitäisi kunnioittaa tosiaan.
”En näe mitään muuta kuin katastrofaalisia seurauksia, jos tällä tiellä jatketaan. Vyörytyksen kohteeksi joutuville se on musertavaa ja demokratialle rapauttavaa.”
Miten toimia, jos joutuu verkkovihan kohteeksi? Ohjeita löydät esimerkiksi Journalistiliiton, Medialiiton ja mediatalojen perustaman Journalistien tukirahasto verkkosivuilta.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
