Gallup-tutkimukset lehtialan uutuutena. Näin kuului Artturi Raulan kirjoittaman jutun otsikko Sanomalehtimiehessä maaliskuussa 1948.
Mielipidemittaus eli ”Gallup-tutkimus” oli Raulan mukaan käytössä jo kahdeksassa Euroopan maassa ja viidessä Euroopan ulkopuolella. Raula oli vaikuttunut ”sanomalehtiprofessori” Georg Gallupin mukaan nimetystä tutkimuksesta ja selosti perin pohjin kollegoille tutkimusmenetelmän hienouksia. Hän huomautti, että Suomessakin kunnallisvaalien tulosennuste oli Gallupin avulla osunut kohdalleen.
”Mielipidetutkimus tarvitsee lehtimiesten myötävaikutusta päästäkseen kehittymään käyttökelpoiseksi journalistiikan muodoksi”, Raula kirjoittaa, ja ehdottaa tutkittavaksi esimerkiksi eroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä.
Yhdysvalloissa Gallup-tutkimukset olivat Raulan mukaan ”vaikuttaneet hyödyllisesti lainsäädäntöön” esimerkiksi osoittamalla, että ”yleisö oli valmis alistumaan pakollisiin lääkärintarkastuksiin sukupuolitautien ehkäisemiseksi”.
Gallup-tutkimusten julkaisua kuitenkin rajoittaa eräs seikka, Raula harmittelee.
”Valitettavaa on, että paperipula ja monenlaiset järkyttävät uutiset tätä nykyä jättävät niukalti tilaa tutkimuksien selostuksille.”
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa