Media-ala

Koululaisen tuottaja Hannele Tavi uskoo, että lapsille kannattaa tehdä printtilehteä someaikakaudellakin



Sosiaalinen media on yksi Koululaisen isoimmista juttuideoiden lähteistä, kertoo lehden tuottaja Hannele Tavi. Koululainen ammentaa juttuideoita sosiaalisesta mediasta erityisesti kansien, julisteiden ja fanijuttujen suunnittelussa. Kanteen valikoituu usein sometähtiä, jotka ovat esillä esimerkiksi Tiktokissa, Youtubessa ja Instagramissa. Sosiaalisen median vaikutus näkyy myös lukijoiden toiveissa.

”Juliste- ja fanijuttutoiveita sometähdistä tulee paljon. Vietämme myös itse paljon aikaa sosiaalisessa mediassa. Saatan seurata vaikka oman lapseni olkapään yli, millaista sisältöä hän katsoo Youtubessa”, Tavi sanoo.

Koululainen on hyvin printtipainotteinen. Lehti ilmestyy kerran kuussa ja menee painoon jo kaksi viikkoa ennen ilmestymistään, joten sosiaalinen media nappaa luonnollisesti ajankohtaisimmista aiheista nopeammin kiinni. Siksi lehti keskittyy ilmiöihin ja henkilövetoisiin juttuihin.

Julisteet ovat tärkeä osa Koululaista. Lukijakunnalla saattaa olla tarkkoja kiinnostuksen kohteita, esimerkiksi korealainen pop-artisti tai hevosharrastus, joista löytyy helpommin tietoa verkosta.
”Jos lukija haluaa tietää kaiken vaikkapa Minecraftista, ei sitä tietoa Koululaisesta löydy, vaan pelitubettajalta”, Tavi sanoo.

Koululaisen lukijoita kiinnostavat etenkin luontoa, eläimiä ja ruokaa käsittelevät jutut. Oulunkylän ala-asteen koulun kakkosluokan oppilaat Vilho Tapionlinna (vas.), Milla Söderholm, Tilma Härkönen,
Aino Hentunen ja Mikael Virkajärvi lukevat Koululainen-lehteä.

Lasten printtilehden tekeminen kuulostaa rohkealta aikakaudella, jolloin digilaitteita käytetään enemmän kuin koskaan. Yhä useampi media siirtyy myös enenevissä määrin verkkoon.

Koululainen kilpailee sosiaalisen median kanssa ennen kaikkea lasten ajankäytöstä. Silti sosiaalinen media ei ole Tavin mukaan lehdelle niin suuri kilpailija kuin voisi kuvitella.

Koululaisen lukijakunta käyttää sosiaalista mediaa vaihtelevasti. Tavi kertoo, että lehden isoin kohderyhmä ovat 8 – 10-vuotiaat alakouluikäiset. Useimmat heistä eivät käytä sosiaalista mediaa vielä juuri ollenkaan, ja heillä on melko tiukat ruutuajat. Ruutuaikaan eli digilaitteiden parissa vietettyyn aikaan vaikuttavat kotona asetetut säännöt, vanhempien digitaidot sekä kavereiden käyttötavat.

”Lukijamme saattavat katsoa Youtubesta videoita tai perustaa faniprofiilin johonkin sosiaaliseen mediaan, mutta harvalla on julkisia tilejä, joissa he tuottaisivat sisältöä omasta elämästään”, Tavi sanoo.
Toiseksi lehden suureksi lukijaryhmäksi Tavi nimeää hieman vanhemmat lukijat, jotka ovat useimmiten tyttöjä. He ovat ahkeria laittamaan palautetta ja juttutoiveita.

Yleisaikakauslehden hyöty on sen monipuolisuus. Tavin mukaan kuplan puhkaiseminen onkin se, missä Koululainen voi sosiaaliseen mediaan verrattuna olla hyvä. Lehden kautta lukija oppii asioita,
jotka eivät omassa somevirrassa välttämättä tulisi vastaan.

Etenkin luontoaiheet, ruokareseptit ja eläimet ovat Tavin mukaan suosittuja. Varma hittijuttu on esimerkiksi uutuusjäätelöiden testaus. Lehti vastaanottaa myös monenlaisia juttutoiveita: artikkelia on toivottu esimerkiksi diabeteksesta, opiskeluvinkeistä ja televisiosarjan kuvauksista.

”Lukijaa saattaa mietityttää jokin sairaus, josta sitten kirjoitamme lehdessä. Viimeksi kysyimme lukijoiltamme, mistä haaveammatista he haluaisivat jutun. Joka numerossa on myös juttu harrastuksesta, kuten huonekasveista tai ampumahiihdosta. Kirja-arvioilla haluamme kannustaa lukemisen pariin.”

Tavin mukaan printtilehden lukeminen on lapselle usein rauhallinen hetki. Hän kertoo älylaitteiden käyttäjänä ja lasten vanhempana huomanneensa, että keskittyminen herpaantuu herkästi aikuisellakin, ja syvällisen keskittymisen aikahaarukka on lyhyt.

”Printtilehti antaa syyn pysähtyä, ja sen lukeminen voi myös parantaa keskittymiskykyä. On hauskaa nähdä, kun oma lapsi lehden pudottua postiluukusta menee huoneensa lattialle jooga-asentoon ja uppoutuu lukemiseen.”

Koululainen on kehittänyt kummiluokkasysteemin, jossa kuusi alakoululuokkaa ympäri Suomea lukevat aina uusimman numeron ja antavat siitä palautetta. Lisäksi toimittaja saattaa ottaa juttukeikalle mukaan lapsitoimittajan.

”Lapsitoimittaja kysyy usein kysymyksiä, joita emme itse ymmärtäisi kysyä. Hänen avullaan ymmärrämme, mikä lasta aiheessa askarruttaa.”

Lapsen näkökulman huomioiminen on tärkeää myös kielenkäytössä. Vaikeita käsitteitä ei voi käyttää niitä avaamatta, eikä kieli saa olla liian koukeroista. Tavin mukaan viihteellisyys on keino kehittää lapsen kieli- ja lukutaitoa.

Monet lasten ja nuorten printtimediat, kuten Demi ja Suosikki, ovat tulleet tiensä päähän. Kilpailijoita lasten journalismin pariin on kuitenkin tullut lisää. Helsingin Sanomien Lasten Uutiset ja Apu Junior tarjoavat uutisia alakoululaisille.

”On mukavaa, ettemme ole kentällä ihan yksin”, Tavi toteaa.

Koululaista markkinoidaan muiden Otavamedian printtilehtien tavoin suoramarkkinoinnilla ja telemyynnillä. Lehti tavoittaa lukijoita myös nettisivujensa ja sosiaalisen median kautta. Lukijamäärien kannalta indeksit ovat erityisesti viime vuosina olleet Tavin mukaan kasvussa. Koska kyseessä on lastenlehti, siitä ei tehdä levikintutkimusta.

”Usein lehden tilaamisen taustalla on joko vanhempi, isovanhempi tai sukulainen, joka haluaa jälkikasvun lukevan printtilehteä ja näkee, että kotiin kannettu lehti on arvokas asia”, Tavi sanoo.

Koululainen

  • 12 kertaa vuodessa ilmestyvä lapsille ja varhaisnuorille suunnattu aikakauslehti.
  • Kustantaja Otavamedia.
  • Perustettu vuonna 1944.
  • Vastaava päätoimittaja Emma Koivula ja tuottaja Hannele Tavi.