”Kirjoitin pari vuotta sitten blogiini ja someen uupumuksestani ja siihen liittyvistä tunteista. Halusin näyttää, että vaikeista asioista voi puhua jo ennen kuin ne ovat takana. Sain poikkeuksellisen määrän palautetta, josta tuli tunne, että uupumuksesta on vielä tärkeitä asioita sanomatta. Aloin miettiä siitä kirjaa”, sanoo bloggaaja ja toimittaja Eeva Kolu.
Kolun esikoiskirja Korkeintaan vähän väsynyt (Gummerus) ilmestyi elokuussa. Se käsittelee uupumusta ilmiönä, uupumukseen johtavia syitä sekä Kolun omaa uupumusta, joka palasi aina uudelleen – viimeksi kirjaa kirjoittaessa.
”Uupumuksesta puhutaan paljon työuupumuksena. Se esti minua ymmärtämästä omaa tilannettani riittävän ajoissa, koska ajattelin, että eihän työni ole uuvuttavan raskasta. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä moninaisempia syitä uupumukselle tuntui löytyvän. Se on jotenkin tässä ajassa.
Samoihin aikoihin Gummerus kysyi, haluaisinko kirjoittaa heille uupumuksesta. Ajatuksena oli ensin perinteinen tietokirja, mutta teksti muotoutui henkilökohtaisen tietotekstin suuntaan. Sain vapaat kädet, mutta toisin kuin postauksille ja jutuille, kirjalle minulla ei ollut tuttua mallia, johon tähdätä.
Lähdin työstämään aihetta kirjoittamalla ja taas kirjoittamalla. Välillä ihmettelin, miten yksikään kirja on ikinä valmistunut. Toisaalta juuri projektin massiivisuus teki siitä kiinnostavan. Kirjoitin jaksamiseni mukaan. Osa teksteistä on parin vuoden takaa, osa viime keväältä ja alkukesästä.
Kirjan ääni on oma ääneni, jolla olen kirjoittanut kauan. Välillä mietin, pitäisikö kovien kansien välissä olla erilainen – vakavampi ja vakuuttavampi. Epäilin, oliko minulla ylipäätään oikeutta kirjoittaa uupumuksesta ilman virallista asiantuntemusta.
Projektin suurin anti oli uskaltautua luottamaan kokemukseeni ja siihen, että sen kertominen antaa lukijalle eri oivalluksia kuin tietokirjat. Silti esittelen kirjassa myös muiden ajatuksia ja pohdin kokemustani yhteiskunnallisessa kontekstissa. Luin tuhansia sivuja lähteitä. Mukaan valitsin ne, joista syntyi oivalluksia.
Uupumuksesta kirjoittaminen ei pelottanut, koska olin tehnyt sen jo aiemmin. Viime aikoina olen jaksanut välillä hyvin, välillä huonommin. Yritän hyväksyä ja olen ehkä hyväksynytkin, että tällaista elämä on, ainakin minun elämäni. Käsillä ei ole asia, josta pitäisi päästä yli ja selviytyä vaan elämä, tällaisenaan.”
Eeva Kolu, 35
Freelancekirjoittaja, sisällöntuottaja ja yrittäjä.
Työskennellyt freelancetoimittajana vuodesta 2008, asiakkaita aikakauslehdet ja Helsingin Sanomien Torstai. Tekee nykyään sisältöä enimmäkseen muille kuin mediayrityksille.
Yksi Suomen ensimmäisiä ammattibloggaajia. Kirjoittaa nykyään Uusi Muusa -blogia ja aloittelee seuraavaa kirjaprojektia.
Dokumentaristi Mari Karppisen valinta
”Itsekin vähän väsyneenä en ole aiemmin edes jaksanut ajatella väsymyksestä kertovan kirjan lukemista, mutta Kolun leikkisä kirjoitustyyli imaisi mukaansa. Kuinka joku onnistuu tekemään hauskan kirjan siitä, ettei tunne ketään kolmekymppistä, joka ei olisi uupunut? Korkeintaan vähän väsynyt -kirjaan on helppo samaistua pärjäämiskulttuurin keskellä kasvaneena suomalaisena. Kolu tekee nerokkaita arkisia oivalluksia, ja blogimaisesti kirjoitetulla teoksella on rauhoittavan terapeuttinen ote. Kolun avoimuus on harvinaista kilpailullisissa toimittajapiireissä, missä sometilejä päivitetään aktiivisesti, mutta haavoittuvuutta näytetään harvoin. Kirja on tärkeä muistutus meille kaikille elämän tärkeimmistä asioista.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena