Sananvapaus

Häirinnän hinta

Päätös Linda Pelkosen uhkailujutun syytteen nostamisesta on luvassa ”ennen lomia”.

Uudessa Suomessa työskennellyt toimittaja Linda Pelkonen joutui loppuvuodesta 2015 poikkeuksellisen vihaviestitulvan kohteeksi. Kempeleen raiskaustapauksesta kertonut uutisjuttu valikoitui mysteeriksi jääneestä syystä muun muassa MV-lehden ja Suomi24 -keskustelupalstan vihan kohteeksi.

Pelkosen kännykkään ja sähköpostiin sateli solvauksia. Puhelimessa Pelkoselle kerrottiin hänen ”turvallisuustilanteensa muuttuneen”.

Pelkonen teki kolmesta uhkailijastaan rikosilmoitukset. Kihlakunnansyyttäjä päätti ensin, että jutussa ei ole syytä aloittaa esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen päätöksellä esitutkinta kuitenkin aloitettiin keväällä 2016. Pelkosen tapaus eteni syksyllä kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorfille syyteharkintaan. Sen jälkeen asiasta ei ole toistaiseksi kuulunut mitään.

Juttu on siirtynyt kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläiselle Wendorfin siirryttyä muihin tehtäviin.

Hämäläinen myöntää Helsingin syyttäjänviraston olevan tällä hetkellä ”kohtuullisen ruuhkautunut”. Myös syyttäjän vaihtuminen on hidastanut alun alkaenkin mutkikkaasti edennyttä prosessia.

”Pyrkimykseni on joka tapauksessa saada tämä asia eteenpäin ennen kesälomia. En tietenkään vielä voi ottaa kantaa, mihin syyteharkinnassa päädytään.”

Hämäläinen lisää, että Pelkosen jutun syyteharkintaa on hidastanut myös se, että syytetyt ovat muualta Suomesta – kuulustelut on näin jouduttu hoitamaan virka-apupyyntöinä.

”Meidän on hoidettava ensin ne jutut, jotka ovat suoraan lain nojalla kiireellisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi jutut, joissa epäilty on vangittuna tai matkustuskiellossa tai alle 18-vuotias. Syyteoikeuden vanhentumisriski on myös otettava huomioon. Tämän jälkeen koitamme edistää juttuja mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä, yleensä saapumisjärjestyksessä”, Hämäläinen selventää.

 

Pelkonen työskentelee nyt Ilta- Sanomissa. Mitään vastaavaa kuin Uuden Suomen uutisensa yhteydessä hän ei ole urallaan kokenut.

”Kohteeksi päätyminen vaikutti suorastaan masinoidulta”, Pelkonen sanoo nyt.

”Herää kysymys, miksi tuollaisia täsmäiskuja ihmisiä kohtaan tehdään. Olen kirjoittanut monet kerrat tulenaroista aiheista, mutta vastaavalta olen säästynyt.”

Pelkonen huomauttaa tehneensä rikosilmoitukset ainoastaan viestitulvan törkeimmästä huipusta.

”Olisihan poliisi ylityöllistetty, jos jokainen toimittaja tekisi rikosilmoituksen joka ikisestä kunniaa loukkaavasta kommentista. Mutta niitä puheluita vaan tuli ja tuli.”

Pelkonen myöntää pettyneensä aluksi alkuperäiseen päätökseen rajoittaa esitutkinta, sittemmin jutun hitaaseen etenemiseen.

”On harmillista, jos uhkailijat pääsevät tästä ilman naarmuakaan. Siinä tapauksessa he voisivat jatkaa ja toistaa toimintaansa. Jos seurauksia ei tule, kanteleminen uhkailusta voi monesta muustakin tuntua turhalta. ”