Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen ihmettelee, miksi häntä uhkailleita miehiä vastaan ei nostettu syytteitä. Hän aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen teki viime marraskuussa jutun Kempeleen raiskaustapaukseen liittyen. Sävyltään neutraalissa jutussa hän kysyi poliisin linjausta rikoksesta epäillyn etnisen taustan kertomiselle.
Kuten Journalisti 2/2016 kertoi, uutisen julkaisua seurasi vihaviestien ja -uutisten vyöry muun muassa MV-lehdessä. Pelkosen puhelimeen lähetettiin uhkauksia sisältäviä tekstiviestejä. Lisäksi tuntematon mies uhkasi puhelimessa Pelkosta muun muassa raiskauksella ja ”turvallisuustilanteen heikentymisellä”.
Pelkonen ilmoitti asiasta poliisille, mutta syyttäjä teki päätöksen esitutkinnan rajaamisesta. Pelkonen ihmettelee syyttäjän toimintaa.
”Jos syyttäjä hyväksyy sen, että tällaista tekstiä saa suoltaa toimittajille, niin minkälaisen viestin se antaa ihmisille, jotka hetken mielijohteesta lähettävät uhkailuja toimittajille. Nyt on tavallaan annettu lupa tällaiselle käytökselle.”
”Uhkailijat eivät selvästikään tunnu ymmärtävän, että täällä toisessa päässä on ihan tavallinen ihminen.”
Syyttäjän päätöksen mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.
Pelkonen on tottunut keskustelupalstojen kovaankin kielenkäyttöön ja jopa huoritteluunkin. Kaikkea ei silti tarvitse sietää.
”En tekisi rikosilmoitusta, jos joku vähän haukkuu minua. Mutta kun joku soittelee minulle minuutin välein ja sanoo, että minun turvallisuuteni on uhattuna, niin siinä menee raja.”
Pelkonen kääntyi helmikuussa Journalistiliiton lakimiehen puoleen ja aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.
”Tuntuu todella oudolta, että syyttäjä on sitä mieltä, että toimittajan pitää sietää enemmän kuin jonkun muun. Tässä ei ole kyse vain minusta, vaan siitä että uhkailulla halutaan vaikuttaa journalismiin ja toimittajiin.”
Pelkosta kummastuttaa myös viranomaisen asenne, kun tämä tapaus olisi helppo selvittää.
”Mikä siinä on niin vaikeaa? Tekijöiden nimet ovat tiedossa ja he ovat netissä rehvastelleet teoillaan.”
Työntekoa hän on jatkanut normaalisti. Yhtään juttua ei ole jäänyt tekemättä tai aihetta käsittelemättä. Pelkonen on kuitenkin miettinyt mahdollisuutta kirjoittaa tulenaroista aiheista nimettömänä, mutta ei ole antanut periksi – eikä aio antaakaan.
”En minä tätä joka päivä mieti. Jos en jatkaisi työntekoa normaalisti, olisin juuri se ’herkkähipiäinen toimittaja’, joksi MV-lehti minua haukkuu.”
EDIT 30.9. 2016. Oikaisu. Jutun alkuperäisessä versiossa todetaan virheellisesti, että syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Kyse oli esitutkinnan rajaamispäätöksestä.
Linda Pelkonen
Uuden Suomen toimittaja vuodesta 2012. Työskennellyt myös Iltalehdessä, Pohjalaisessa ja Salon Seudun Sanomissa.
Kirjoitti Uuteen Suomeen 24. 11. 2015 Kempeleen raiskausepäilyistä. Esitti poliisille kysymyksen ”miksi ulkomaalaistaustaisuus piti mainita tiedotteessa”.
Uutisesta seurasi vihapalautevyöry, josta Pelkonen teki rikosilmoituksen. Rikosnimikkeinä olivat laiton uhkaus ja kunnialoukkaus. Syyttäjä teki 15. 12. 2015 syyttämättäjättämispäätöksen.
Valittaa päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena