Puheenjohtajan on katsottava kevään huolia kauemmas

Yle jakaa potkuja toimituksissaan ympäri Suomea historiallisen isojen muutosneuvottelujen jälkeen. Elokuva- ja tv-alan tilanne on hankala, lehtitalot irtisanovat ja kulttuurin rahoitus kutistuu. Maata johtaa hallitus, jonka edustajista osa on avoimen vihamielisiä riippumatonta mediaa kohtaan. Media-alan työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä.

Siinä työnsarkaa Journalistiliiton uudelle puheenjohtajalle, joka valitaan 14. ­maaliskuuta. Valinnan tekee liiton valtuusto, joka joutuu tehtävään odottamatta. Hanne Ahon kolmatta kautta puheenjohtajana oli jäljellä vielä lähes kaksi vuotta. Hallitus ja Aho kuitenkin päättivät sen jäävän kesken liiton toimiston työyhteisössä ilmenneiden, johtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvien ongelmien takia.

Vaihdoksen ajoitus on kaikkea muuta kuin täydellinen. Lähtöpäätös oli kuitenkin ­punnittu ja liiton toimintakyvyn kannalta varmasti oikea.

Pehmeää laskua uudelle puheenjohtajalle ei ole luvassa. Hän esimerkiksi pääsee lähes suoraan neuvottelemaan liiton suurimman sopimusalan eli lehdistön journalistien työeh­doista. Ahon lähdön syyt taas kertovat, että myös liiton johtamistapoja ja toimintaa pitäisi pikimmiten uudistaa.

Silti katseen pitäisi olla ilmeisiä huolia kauem­pana.

Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee leikkaavansa kautensa aikana kolmanneksen järjestöjen saamista valtionavuista. Hallitus haluaa järjestöjen hankkivan rahoitusta enemmän itse.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöt joutuvat nyt pohtimaan toimintansa sopeuttamista kovalla kiireellä. Silloin jälki on helposti rumaa. Sama tilanne on esimerkiksi kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöissä.

Ammattiliitot, kuten Journalistiliitto, eivät ole samaan tapaan valtion varassa. Ne ovat kuitenkin yhtä kaikki järjestöjä, joissa uudistuminen ottaa aikansa. Poliitikot voivat tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat ammattiliittojenkin talouteen merkittävästi ja nopeasti. Kuinka kauan esimerkiksi sijoitustuotot säilyvät verottomina?

Journalistiliiton toimintaan vaikuttaa aivan suoraan myös se, miten jäsenillä menee. Liiton jäsenmäärää on vaikea kasvattaa isosti, kun alan työt näyttävät vähenevän pysyvästi. Joukkovoimasta ja jäsenpalveluista pitäisi silti pitää huolta.

On helpompi uudistua, kun sitä ei tarvitse tehdä pakon edessä ja viime hädässä. Uuden ­puheenjohtajan pitäisi pystyä lietsomaan meidät liiton jäsenet keskustelemaan siitä, millaista tulevaisuutta kohti haluamme liikettämme viedä.

Mitkä ovat ne asiat, joista ainakin haluamme pitää kiinni, kun toimintaympäristö muuttuu? Millainen toiminta tehokkaimmin ajaa meidän etujamme media-alan työntekijöinä, mikä taas on vanhaa maailmaa?

Miten parhaiten puolustaa reilua, ­inhimillistä työelämää ja laadukkaita sisältöjä maailmassa, jossa ne ovat uhanalaisia?

Journalistin seuraava numero ilmestyy samana päivänä kuin Journalistiliiton uusi puheenjohtaja valitaan. Tämän helmikuun lehden mennessä painoon mikään Journalistiliiton jäsenyhdistyksistä ei vielä ollut virallisesti päättänyt omasta ehdokkaastaan. Siksi seuraamme puheenjohtajakisan käänteitä verkkolehdessämme.

Tehtävästä kiinnostuneita kyllä on. Journalistissa 2/2025 yhdistysten puheenjohtajat kertovat, mitä he odottavat uudelta puheenjohtajalta. Joukossa on ainakin kaksi, jotka olisivat käytettävissä tehtävään myös itse.

Yhdistysten edustajat paljastavat myös, millaista uutta puheenjohtajaa he eivät toivo.

”Nössö ja arka ei saa olla”, eräs vastaajista kirjoittaa.

Puheenjohtaja tarvitsee rohkeutta katsoa ­tulevaisuuteen yli tämän kevään huolien.