Ulkopoliittinen instituutti (Upi) lakkauttaa Ulkopolitiikka-lehden. Lakkauttamisen seurauksena kahden henkilön työsuhde toimituksessa päättyy.
Päätöstä lehden lakkauttamisesta ja työsuhteiden päättymisestä edelsivät muutosneuvottelut, jotka alkoivat helmikuun alussa. Lehti lakkaa tuottamasta uutta sisältöä käytännössä saman tien lukuun ottamatta viimeistä pääkirjoitusta.
Viime vuonna Ulkopolitiikka-lehti lakkasi ilmestymästä painettuna, alkoi julkaista uutiskirjettä, luopui digitilausten myynnistä ja avasi sisällöt ilmaiseksi luettaviksi ilman kirjautumista.
Päätöksen lehden lakkauttamisesta teki Ulkopoliittisen instituutin hallitus muutosneuvottelujen päätyttyä perjantaina 28. helmikuuta. Upin mukaan syyt lehden lakkauttamiseen ovat tuotannollistaloudellisia. Päätöstä lehden lakkauttamisesta esitti hallitukselle instituutin johtaja Hiski Haukkala.
”Ratkaisun taustalla on pyrkimys varmistaa Ulkopoliittisen instituutin talouden pysyminen vakaana kustannussäästöillä”, Haukkala sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin taloustilanne on hänen mukaansa vaikea. Sen taloutta ovat heikentäneet julkisen talouden sopeutukset, jotka ovat kohdistuneet eduskunnan instituutille myöntämään perusmäärärahaan.
Toinen Upin tulonlähde on ulkopuolinen projektirahoitus. Se on ollut viime vuosina kasvussa, mutta sen pitäminen nykyisellä tasolla on Haukkalan mukaan vaikeaa.
”Meillä on täällä tietty määrä ihmisiä tekemässä töitä, ja jokainen projekti on sitoumus heidän työajastaan. Samaa aikaa ei voi myydä useaan kertaan. Projektirahoitus ei paikkaa perusrahoitusta”, Haukkala sanoo.
Instituutin säästöt kohdistuivat Haukkalan mukaan nimenomaan Ulkopolitiikkaan, koska lehden kehittäminen olisi vaatinut lisäinvestointeja. Ilman niitä lehdellä olisi ollut edessään hidas kuihtuminen.
”Ja ikävä kyllä tässä taloudellisessa tilanteessa lisäinvestointeihin ei ollut mitään mahdollisuuksia. Meidän ydinbisneksemme ovat tutkimus ja siihen nojaava asiantuntemus, ja niitä haluan tällä ratkaisulla varjella ja kehittää.”
Haukkalan mukaan instituutti säästi jo viime vuonna toimintakuluissaan sen, mitä helposti pystyi. Hän ei halua määritellä, paljonko säästöjä Ulkopolitiikan lakkauttamisella saavutetaan. Kokonaisuudessaan säästötarve on nyt noin 200 000 euroa. Summaan sisältyy myös tilakustannuksia.
”Jos lehteä ei olisi lakkautettu, taloudellinen epävarmuus instituutissa olisi taas alkanut kasvaa. Tavoitteena on nyt saavuttaa taloudellinen vakaus ja työ- ja kehittämisrauha instituuttiin. Helppoa päätöstä ei ollut tarjolla.”
Sanoit tiedotteessa, että tuette henkilöstöänne muutostilanteen aikana mahdollisimman hyvin. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
”Ne ovat neuvotteluasioita työntekijöiden ja instituutin välillä, enkä voi niitä tarkemmin kommentoida. Autamme heitä vaikeassa tilanteessa niin paljon ja hyvin kuin mahdollista.”
Kun Ulkopolitiikka-lehti lakkaa, kuka tuo esiin ulkopolitiikan tutkimusta ja taustoittaa sen ilmiöitä?
”Ulkopoliittinen instituutti niin kuin aina ennenkin. Ei meidän julkinen palvelutehtävämme ole ollut Ulkopolitiikka-lehden varassa. Lehden myötä menetetään perinne, yksi julkaisualusta. Viime aikoina Ulkopolitiikka ei ole vajavaisten resurssien takia saavuttanut sellaista asemaa julkisessa keskustelussa kuin sille olisi kuulunut.”
Haukkalan mukaan Ulkopolitiikka-lehden brändi säilyy Upilla ja lehden kotisivut jatkavat lehden arkistona. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että lehti joskus parempina aikoina alkaisi ilmestyä uudestaan.
Ulkopoliittisen instituutin luottamushenkilö Ville Sinkkonen vastasi Journalistin haastattelupyyntöön sähköpostilla. Hänen mukaansa muutosneuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, keskustelu oli avointa ja eri ratkaisuvaihtoehtoja punnittiin.
”Lopputulema on totta kai henkilöstön ja erityisesti Ulkopolitiikka-lehden näkökulmasta valitettava.”
Helsingin Sanomat kertoi helmikuun alussa Ulkopoliittisen instituutin talousvaikeuksista. Lehden mukaan instituutin rahapulan taustalla on monia syitä. Vuonna 2023 Upin toiminta oli ennätyksellisen laajaa, ja sitä edellisenä vuonna rahoitus oli ennätystasolla. Vuonna 2023 taloudelliset näkymät olivat kuitenkin aiempaa heikommat johtuen muun muassa inflaatiosta ja perusmäärärahan leikkauksista.
Helsingin Sanomien mukaan Upin voimakas kasvu ajoittui aikaan, jolloin instituuttia johti Mika Aaltola. Aaltola aloitti viime kesänä kokoomuksen europarlamentaarikkona ja irtisanoutui Upista.
Ulkopolitiikka on sitoutumaton maailmanpolitiikkaan erikoistunut lehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se on saanut palkintoja kotimaisissa lehtikilpailuissa. Aikakausmedian Edit-kilpailussa se sai yleisömediasarjan kunniamaininnat vuosina 2020 ja 2021. Vuosina 2013 ja 2015 se voitti ammatti-, järjestö- ja asiakaslehtien sarjan.
Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige
