Yleisradio löi tammikuun lopussa pöytään karut luvut Suomen mediahistorian suurimmista muutosneuvotteluista: Työpaikkoja katoaa 309. Näistä irtisanomisia on 156, loput ovat eläköitymisiä ja muita järjestelyjä.
Luvuissa eivät näy päättyvät määräaikaisuudet ja vähenevä freelancertyö. Yle ei myöskään ota ensi kesänä töihin harjoittelijoita tai avaa keskitettyä kesätyöhakua. Päättyneiden ja vielä päättyvien määräaikaisuuksien vaikutus on arvioitu noin sadaksi henkilötyövuodeksi.
Säästötarve on 66 miljoonaa euroa. Nyt tehtyjen toimien säästövaikutus on 27 miljoonaa euroa, joten on todennäköistä, että edessä on vielä uusia irti-sanomisia.
Vielä ei ole selvää, kuka joutuu irtisanotuksi ja kuka ei. Työnantajan tarjoaman eläkepaketin eli eläkekannustimen on hyväksymässä 115 yleläistä. Paketin ottaja sitoutuu siirtymään eläkkeelle, kun hän saavuttaa vanhuuseläkkeen vähimmäisiän tai viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen.
Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kehui rakentavaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa ja kiitti eläkekannustimeen tarttuneita yleläisiä. Eläkepakettien turvin Yle onnistui loiventamaan irtisanottavien määrää oleellisesti. Alun perin uhan alla oli 375 työsuhdetta.
Jos työntekijä jää eläkkeelle vuosina 2025 – 2026, hän saa sinne asti irtisanomissuojan ja irtisanomisajalta kolmen kuukauden työvelvoitteettoman ajan. Erillisiä korvauksia ei makseta.
Yksi eläkekannustimeen tarttuneista on Yle Porissa toimittajana työskentelevä Tapio Termonen, 63. Termonen on todellinen moniosaaja, sillä hän haastattelee, kuvaa ja editoi juttukeikkansa itse.
”Teen videomateriaalia televisioon ja verkkoon. Samalta keikalta hankin materiaalia radioon ja kirjoitan verkkojutun.”
Vappuna Termoselle tulee 40 vuotta täyteen Ylen leivissä. Alun perin hän tuli taloon kesätöihin radion äänitarkkailijaksi. Myöhemmin toimenkuvaan lisättiin toimittaminen ja uutistyö. Kun radio vaihtui televisioksi, Termonen opetteli kuvaamaan ja editoimaan itse.
”Minulla laskettu aika eli alin mahdollinen eläkeikä on maaliskuussa 2026. Viimeiset kolme kuukautta on ilman työvelvoitetta. Näin voisin jäädä pois töistä jo joulukuussa 2025”, Termonen laskee.
Hän haluaa kuitenkin hyödyntää mahdollisuuden jatkaa työuraansa enintään kuudella kuukaudella vuoden 2026 aikana, joten hänen kohdallaan eläke alkaa syyskuussa 2026 ja työvelvoite loppuu saman vuoden kesäkuussa.
”Pidän työstäni, jaksan ihan hyvin, ja Yle on ollut erittäin hyvä työnantaja”, Termonen perustelee jatkohalujaan.
Termosen mukaan viidentoista työntekijän Porin toimituksessa eläkekannustimeen on tarttunut kaksi muuta hänen lisäkseen.
Haastattelua tehtäessä ei ollut vielä selvillä, miten vähennykset kohdistuvat eri yksiköihin. Yleisellä tasolla on tiedossa, että säästötoimet kohdentuvat erityisesti uutis- ja ajankohtaistoimintaan, maakuntiin sekä Ylen radiokanaviin Radio Suomeen ja Yle 1:een.
”Toimitusjohtajan mukaan verkkouutiset ja urheilu vähenevät noin 15 prosenttia. Myös Ylen alue- ja maakuntatoiminta on erittäin suuressa muutoksessa”, Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Mikko Martikainen sanoo.
Ylen maakunnallisista toimituksista vähennetään noin joka kuudes työntekijä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan uutis- ja ajankohtaistoiminnasta, urheilusta ja tapahtumatuotannosta katoaa 170 työpaikkaa, joista irtisanomisia on 76.
Merja Ylä-Anttila ei halua kommentoida yksikkökohtaisia lukuja ennen kuin tarkemmat neuvottelut on käyty.
Lapin Kansa uutisoi 27. tammikuuta Yle Radio Suomen maakunnallisten lähetysten, esimerkiksi Lapin radion loppuvan nykymuodossaan. Alueelliset uutiset kuitenkin säilyisivät ohjelmistossa.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen kiisti tiedon Lapin radion loppumisesta. Ylen omassa jutussa aiheesta hän kuitenkin sanoi, että Yle aikoo uudistaa lähetysvirtaa ja keskittää aluetoimintaa, myös juontamista Tampereelle. Pokkinen sanoi Ylen tiedottavan tarjonnan uudistamiseen liittyvistä asioista, kun niistä on päätetty.
Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilön Mikko Martikaisen mukaan työnantaja aikoo käydä sekä irtisanomis- että sijoittumiskeskustelut jokaisen kanssa henkilökohtaisesti. Myös tehtäviin ja työskentelypaikkakuntiin on tulossa muutoksia.
Yksiköittäin käytävät keskustelut kestävät noin maaliskuun puoliväliin. Ne alkavat Teknologia, tuotanto ja kehitys -yksiköstä ja päättyvät maakuntatoimituksiin sekä Yle urheilu ja tapahtumat -yksikköön Trondheimin MM-hiihtojen jälkeen. Muutosneuvottelujen piirissä oli 1 800 henkilöä.
Tapio Termonen luonnehtii oman yksikkönsä mielialaa pelokkaaksi odotteluksi.
”Kaikki jännittävät, mitä tapahtuu yksilötasolla. Ei ole myöskään mitään tietoa, miten leikkaukset kohdistuvat Poriin. Silti kaikki tekevät täysillä töitä.”
Hän arvelee, että jäljelle jääville tulee joko valtavasti lisää töitä tai sitten jotain pitää jättää tekemättä.
”Jos kaikki jatkuisi kuten tänäänkin, totta kai se näkyisi. Suuri kysymys on kuitenkin se, mitä me tulevaisuudessa teemme. Johdon mukaan kaikki muuttuu radikaalisti.”
Ylen vähennystarpeen syynä on parlamentaarisen työryhmän päätös yhtiön rahoituksen leikkaamisesta. Ylen rahoituksen indeksitarkistus on jäädytetty vuosiksi 2025 – 2027, ja arvonlisäveroa korotetaan kymmenestä prosentista neljääntoista vuoden 2026 alusta alkaen.
Termosella ei ole erityisiä suunnitelmia edessä häämöttäville eläkepäivilleen.
”Perheemme toteutti jo muutama vuosi sitten eläkeläishaaveen eli mökille muuton Kankaanpäähän. Nyt katselen ikkunasta järvelle. Tässä on hyvä olla.”
Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Haastattelujen saaminen on vaikeutunut, arvioivat kokeneet journalistit. Miksi asiantuntijat suhtautuvat pyyntöihin nihkeästi?
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige
