Liitto

Yhdistykset haluavat liiton johtoon inhimillisen journalismin puolustajan, joka pärjää työehtoneuvotteluissa

Journalistiliiton seuraavan puheenjohtajan ­pitää pärjätä neuvotteluissa työehdoista, puolustaa journalismin tekemisen edellytyksiä ­sekä huolehtia liiton yhtenäisyydestä ja toimintakyvystä nyt ja tulevaisuudessa.

Näin vastasivat liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat, kun Journalisti kysyi heidän näkemyksiään siitä, millainen puheenjohtaja liitolle pitäisi ­valita ja mitä tämän on tärkeintä tehdä kaudellaan.

Kysely lähetettiin sähköpostitse 17. tammikuuta. ­Kyselyyn vastasivat seuraavan viikon aikana yhtä lukuun ottamatta kaikkien kahdeksantoista yhdistyksen puheenjohtajat.

”Puheenjohtajan on puolustettava laadukasta journalismia ja sen toteutumisedellytyksiä henkeen, vereen ja sydämeen”, Sari Jaatinen Pohjois-Suomen Journalisteista PoJosta kirjoittaa.

”Nyt tarvitaan tyyppi, joka luotsaa liittomme vaikeassa tilanteessa akuutin kriisin yli ja hoitaa hommansa uskottavasti myös ulospäin. Pidemmällä tähtäimellä kaipaan tiukkaa edunvalvojaa”, Anu Pakarinen Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksestä kirjoittaa.

Helsingin Seudun Journalistien Marjaana Varmavuoren mielestä puheenjohtajan on tärkeintä huolehtia siitä, että liitto pystyy jatkossakin palvelemaan jäseniään ja valvomaan heidän etujaan.

”Se tarkoittaa monenlaisia asioita. On tarkasteltava esimerkiksi liiton taloutta. Liiton organisaatiota on uudistettava. On löydettävä uusia keinoja tukea liiton ja sen jäsenten eteen työtä tekeviä luottamushenkilöitä ja muita aktiiveja.”

Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n Jani ­Tanskanen toteaa, että puheenjohtajan edessä ovat ensimmäiseksi työehtosopimukset ja median elinvoimaisuuteen kohdistuvat uhat.

”Puheenjohtajan on osattava luovia tässä tilanteessa. Nykyisten vallanpitäjien kanssa on jaksettava käydä keskusteluja ja samalla on jo valmistauduttava asettamaan hallitusohjelmatavoitteita vuoden 2027 eduskuntavaaleja varten.”

Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden SET:n ­Matleena Kuuselan mielestä liiton yhteisön ja yhteisen identiteetin vahvistaminen on tärkeää.

”Ja sitä kautta jäsenmäärän kasvattaminen.”


Uuden puheenjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat yhdistysten puheenjohtajien mielestä ­neuvottelu-, verkostoitumis-, vuorovaikutus-, esiintymis- ja vaikuttamistaidot. Hänen on osattava hahmottaa kokonaisuuksia, priorisoida, visioida tulevaa ja kuunnella. Hänen on oltava asiantunteva, uskottava, rohkea, jämäkkä, ratkaisu­keskeinen, aikaansaava, tunnettava jäsenkenttää, siedettävä painetta ja osattava johtaa.

”Hyvä johtaja on avoin, helposti lähestyttävä ja inhimillinen. Hänellä on hyvät ihmiskohtaamistaidot, ja hänet voidaan kokea luotettavana ja vahvana edustajana liiton jäsenille”, SET:n Kuusela kirjoittaa.

RTTL:n Tanskanen korostaa malttia, kykyä perehtyä laajoihin asiakokonaisuuksiin ja tarmoa.

”Ilman näitä puheenjohtaja helposti väsyy tai keskittyy epäolennaisiin asioihin.”

Tanskanen toivoo, että tuleva puheenjohtaja ymmärtää audiovisuaalisen alan erityiskysymyksiä. Ålands Journalisterin Thomas Jonsson taas korostaa ruotsinkielisen jäsenpalvelun merkitystä.

Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus toivoo, että tuleva puheenjohtaja ymmärtää käynnissä olevaa työelämän ja mediakentän muutosta.

”Kaikki erilaiset työn tekemisen muodot pitää nähdä yhdenvertaisina. Liiton jäseniin kuuluu niin freelance-kustannustoimittajia ja -kääntäjiä kuin kuvittajia ja AV-alan pätkätyöläisiä, vain muutamia mainitakseni.”


Mikään liiton jäsenyhdistyksistä ei ollut Journalistin kyselyn aikaan vielä asettanut omaa puheenjohtajaehdokasta. Osa vastaajista ei halunnut kommentoida ehdokasasettelua tai totesi, ettei yhdistyksellä ole liiton puheenjohtajaksi sopivaa ehdokasta.

PoJo:n Sari Jaatinen toivoo yhdistykselleen omaa ­ehdokasta.

”Pohjoisen Suomen journalisteilla ja viestijöillä on omanlaisiaan haasteita työssään – osin varmaan samoja kuin etelässäkin, mutta mielelläni tukisin ehdokasta, joka tuntee juuri meidän alueen jäsenistön.”

Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistyksen Taru Väänänen toivoo yhdistykselle omaa ehdokasta mutta pitää realistisempana esimerkiksi itäisten yhdistysten ­yhteistä ehdokasta.

Freelancereiden Markuksen mukaan oma ehdokas varmistaisi yhdistykselle tärkeiden asioiden pysymisen keskusteluissa ja liiton tavoitteissa.

“Lopullinen päätös omasta ehdokkaastamme on kiinni muun muassa siitä, miten oletamme muiden ehdokkaiden edistävän freelance-asioita.”

Turun Journalistiyhdistyksen Luna Lavosen mielestä olisi monipuolisuuden ja tasapuolisuuden vuoksi tärkeää, että kaikilla yhdistyksillä olisi oma ehdokas.

HSJ:n Marjaana Varmavuori ja SET:n Matleena Kuusela olisivat itse valmiita liiton puheenjohtajaehdokkaaksi.

“Minua on pyydetty ehdolle ja olen vastannut olevani käytettävissä”, Varmavuori kirjoittaa.

Matleena Kuusela toivoo, että SET asettaisi oman puheenjohtajaehdokkaan.

“Puheenjohtaja edustaa liittoa ja kaikkia sen jäseniä yhdistyksen koosta, ammatista tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Uuden puheenjohtajan valintaan liittyvää keskustelua on hyödyllistä käydä mahdollisimman laajasti liiton eri yhdistyksiä ja jäseniä edustaen ja kuunnellen.”

Journalistiliiton valtuusto valitsee liitolle uuden ­puheenjohtajan 14. maaliskuuta. Edellinen puheenjohtaja Hanne Aho jätti tammikuussa tehtävänsä johtamis- ja vuorovaikutusongelmien takia.

Ei kiitos Helsinki-keskeiselle riidankylväjälle tai oman edun tavoittelijalle  

Journalisti kysyi yhdistysten puheenjohtajien näkemyksiä myös siitä, millaista puheenjohtajaa he eivät haluaisi Journalistiliiton johtoon. Tässä vastauksia:  

  • Oman edun tavoittelijaa, populistia, riidankylväjää.
  • Jähmeää byrokraattia ja kuppikuntien rakentajaa.
  • Autoratiivista, ammattialalla tuntematonta. Tyyppiä, joka kaveeraa liikaa työnantajaosapuolen kanssa.
  • Asema- ja auktoriteettivallasta päihtyvää oman edun tavoittelijaa.
  • Sellaista, joka ei ymmärrä, että toimittajat jos ketkä osaavat ottaa selvää siitä, puhutaanko heille palturia.
  • Nössö ja arka ei saa olla.
  • Liian Helsinki-keskeistä.
  • Muiden mielipiteet jyräävää, jolla viestinnän, kuuntelemisen ja keskustelemisen taidot ovat hukassa.
  • Yhteistyökyvytöntä.
  • Epämotivoitunutta, vaikeasti lähestyttävää tai uudistushalutonta.
  • Liittoa yhteisönä hajottavaa. Järjestöjen välille ei ole nyt syytä luoda railoja, vaan olisi katsottava yhdessä eteenpäin.