Journalistiliiton kevätvaltuusto saa käsiteltäväkseen pitkän listan mahdollisia säästötoimia

Journalistiliiton hallitus on esitellyt valtuustolle tarkoitetussa iltakoulussa joukon keinoja liiton talouden tasapainottamiseksi.

Hallituksen on määrä esittää valtuustolle säästökeinoja ja tapoja hankkia lisätuloja toukokuun kokouksessa Helsingissä. Päätöksen keinoista tekee valtuusto. Osa niistä koskisi jo vuotta 2027, osaa pohditaan vasta tuleville vuosille.

Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori esitteli säästökeinoja valtuuston jäsenille ja liiton jäsenyhdistysten toimijoille talouden iltakoulussa keskiviikkona 15. huhtikuuta.

”Meille oli tärkeää kuulla niin jäsenyhdistysten kuin valtuuston jäsenten näkemyksiä liiton taloustilanteesta ja mahdollisista sopeutuskeinoista jo ennen varsinaista kokousta. Nyt liiton hallitus tekee valtuuston päätettäväksi lopulliset esitykset talouden tasapainottamistoimiksi”, Varmavuori sanoi liiton tiedotteessa.

---

Journalistiliiton varsinaisen toiminnan kulut olivat vuonna 2025 noin 4,5 miljoonaa euroa. Niistä noin puolet oli toimiston henkilöstökuluja. Liitto keräsi jäsenmaksuja noin 5,3 miljoonaa euroa, josta jäsenyhdistyksille ja toimitusosastoille palautui noin 1,2 miljoonaa euroa. Työttömyyskassamaksuihin meni 650 000 euroa. Liiton varsinaiseen toimintaan jäi 3,5 miljoonaa euroa.

Viime vuonna sijoitustoiminta tuotti poikkeuksellisesti 10 prosenttia eli kaksi miljoonaa euroa, joten talous oli noin miljoona euroa plussalla.

Liiton talous on ollut kymmenen viime vuotta keskimäärin 800 000 euron alijäämäinen. Alijäämää on paikattu sijoitustoiminnan tuotoilla. Liiton sijoitusomaisuuden arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Se on tuottanut liitolle keskimäärin noin viisi prosenttia eli noin miljoona euroa vuodessa.

Journalistiliiton jäsenmäärä on ollut viime vuodet laskussa. Tästä huolimatta jäsenmaksuista saatavat tulot ovat kasvaneet. Syynä ovat liiton jäsenten saamat palkankorotukset.

Nyt liitto varautuu siihen, että jäsenmaksutuotot vähenevät. Samaan aikaan kuluvat nousevat inflaation ja yleiskorotusten takia.

Tulojen vähentymisen ja kulujen nousun takia liitto ennustaa alijäämänsä kasvavan. Ilman tasapainotustoimia alijäämä voisi vuonna 2030 olla noin kaksi miljoonaa euroa. Jos kasvavalle alijäämälle ei tehdä mitään, sijoituspääoma alkaisi siis pienentyä vuodesta 2030 jälkeen miljoonan euron vuosivauhtia.

Hallitus esittää valtuustolle, että liitto rajaisi alijäämän kasvua niin, että vuoteen 2030 mennessä se olisi 800 000 euroa. Tavoitteena on myös, että vuoden 2027 talousarviossa alijäämä ei ylitä miljoonaa euroa.

---

Talouden tasapainottamiseksi hallitus aikoo ehdottaa useita säästökohteita sekä vuoden 2027 budjettiin että tuleville vuosille.

Valtuuston harkittavaksi tulevia keinoja voivat olla muun muassa liiton tarjoamasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta luopuminen, Journalistin freelanceostojen vähentäminen, koulutusbudjetin ja kansainvälisen toiminnan budjetin pienentäminen sekä eläkeläis- ja opiskelijajäsenmaksujen korotukset.

Nämä toimet voisivat toteutua jo ensi vuonna. Lopulliset päätökset esityksistään hallitus tekee kokouksessaan 7. toukokuuta. Sen jälkeen ne menevät valtuuston päätettäviksi.

Journalistiliitto tekee myös tämän ja ensi vuoden aikana strategian. Strategiaprosessin yhteydessä liiton on tarkoitus miettiä myös pidemmälle tulevaisuuteen liittyviä taloustoimia. Harkittavana voi olla esimerkiksi Journalistin ilmestymiskertojen vähentäminen 4–6 numeroon vuodessa.

Liiton toimistosta on eläköitymässä lähivuosina useampi työntekijä. Eläköitymisten yhteydessä liitto voi harkita joidenkin toimintojen, esimerkiksi jäsenpalvelun, ulkoistamista osittain tai kokonaan.

Lisäksi liitto harkitsee yhdistys- ja osastopalautusmallin uudistamista. Nykyisin liiton jäsenyhdistykset saavat jäsenmaksupalautuksia riippumatta yhdistyksen toiminnan luonteesta. Jatkossa ehtona voisi olla esimerkiksi se, miten yhdistyksen toiminta liittyy Journalistiliiton ydintoimintoihin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Vastaava malli on käytössä esimerkiksi ammattiliitto Prossa ja Teollisuusliitossa.

Journalistiliiton jäsenyhdistykset saavat 20 prosenttia jäsenmaksuista eli noin 900 000 euroa vuodessa.

---

Liitto on jo aiemmin tehnyt säästötoimia, kuten kilpailuttanut vakuutukset, muuttanut pienempiin toimitiloihin, yhdistänyt työttömyyskassan uuteen A-kassaan, vähentänyt Journalisti-lehden ilmestymiskertoja ja laki- ja työehtoneuvonnan ulkoistetun sijaispalvelun ostamista, luopunut puhelinvaihteesta sekä muuttanut hallituksen ja valiokuntien kokous- ja tarjoilukäytäntöjä.

Liiton toimistossa yksi työsuhde on irtisanottu töiden vähenemisen vuoksi.

Lisäksi valtuusto päätti viime marraskuussa Saariselän lomakiinteistön myymisestä. Se vähentää kuluja, mutta tuo lisää sijoituspääomaa. Liitto on hyväksynyt kiinteistöstä saamansa ostotarjouksen, ja kaupat on määrä tehdä huhtikuun aikana.

Liitto omistaa myös Helsingin kantakaupungissa kuusi sijoitusasuntoa ja yhden liikehuoneiston. Niiden myymisestä on jo päätetty, mutta myyntiajankohdista ei. Myyntitulot on tarkoitus lisätä sijoituspääomaan. Sijoitusasunnot ovat tuottaneet vuokratuloina yleensä vuosittain vain 1–2 prosenttia, jos merkittäviä korjauskuluja ei ole ollut.

Marjaana Varmavuori muistuttaa, että liiton taloutta on tasapainotettava ydintoimintoihin keskittyvän toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

”Emme voi alkaa syödä vuosien varrella kerättyä pääomaa juoksevien kulujen kattamiseen. Liiton pitää olla vakavarainen, jotta olemme valmiita esimerkiksi työtaisteluihin.”