Keskisuomalainen-konserni harkitsee yhdentoista työntekijän irtisanomista kolmen mediayhtiönsä lehdistä. Savon Media, Kaakon Viestintä ja Hämeen Media ovat käyneet toimituksissaan muutosneuvotteluita, joiden syynä on konsernin tehostamisohjelma.
Keskisuomalainen-konserni kertoi elokuussa harkitsevansa kahdeksan printtilehden ilmestymiskertojen vähentämistä. Suunnitelmat koskevat Iisalmen Sanomia ja Warkauden Lehteä, Etelä-Saimaata, Itä–Savoa, Länsi–Savoa, Kouvolan Sanomia ja Kymen Sanomia sekä Forssan Lehteä.
Työnantaja kertoi neuvottelujen alkaessa 29. elokuuta, että Iisalmen Sanomista ja Warkauden Lehdestä saatetaan irtisanoa neljä, Forssan Lehdestä kaksi ja Kaakon Viestinnän viidestä lehdestä yhteensä viisi työntekijää.
Neuvotteluja on käyty nopealla tahdilla. Savon Median ja Hämeen Median lehtiä koskeneiden muutosneuvotteluiden viimeiset tapaamiskerrat olivat tänään keskiviikkona 13. syyskuuta.
Savon Median Keski-Savon alueen pääluottamushenkilö, Warkauden Lehden toimittaja Merja Turunen kertoo neuvottelujen sujuneen asiallisesti.
”Työnantaja tuntui suhtautuvan meidän esittämiimme vaihtoehtoihin vakavasti”, Turunen sanoo.
Neuvotteluissa on Turusen mukaan keskusteltu esimerkiksi siitä, voitaisiinko työtä vähentää kovien irtisanomisten sijaan osa-aikaistamisilla.
”Esimerkiksi meillä Warkauden Lehdessä toimituksen keski-ikä on korkea. Siellä on toivetta työn keventämisestä viimeisiksi työvuosiksi ennen eläkeikää”, Turunen sanoo.
”Se on työntekijöiltä aikamoinen vastaantulo.”
Ilmestymispäivien vähentämistä ja muutosneuvotteluja oli Warkauden Lehdessä osattu odottaa jo ennen kuin Keskisuomalainen-konserni kertoi suunnitelmistaan.
”Enemmänkin on ollut ajan kysymys, milloin tämä on edessä. Ei siinä ole hyviä vaihtoehtoja oikein kenenkään kannalta.”
Kaakon Viestinnässä muutosneuvottelut jatkuvat vielä ainakin keskiviikkona 20. syyskuuta.
Kaakon Viestinnän pääluottamushenkilö, Kouvolan Sanomissa työskentelevä Aapo Mentula kertoo, että mahdollisia henkilöstövähennyksiä on käsitelty neuvotteluissa toistaiseksi vähän. Tähän mennessä neuvotteluissa on käsitelty enemmän ilmestymispäivien mahdollisia muutoksia ja niiden perusteluita.
Mentulan mukaan työnantajan aikeet karsia seitsenpäiväisten printtilehtien ilmestymistä eivät tulleet työntekijöille yllätyksenä. Asiaa on selvitetty avoimesti jo aiemmin.
”Nyt on keskusteltu esimerkiksi siitä, että jos muutoksia tulisi, mikä olisi esimerkiksi digitaalisen näköislehden rooli”, Mentula kertoo.
Hän pitää positiivisena sitä, että työnantaja on sekä neuvotteluissa että aiemmin korostanut journalististen sisältöjen tärkeyttä.
”Siitä on yhteisymmärrys, että sisältöjen tekemisestä ei oteta paukkuja pois. Olipa julkaisualusta mikä tahansa, sisällöstä ei voida karsia.”
Jos jokin neljästä seitsenpäiväisestä lehdestä kuitenkin muuttuu harvemmin ilmestyväksi, muutos on symbolisesti merkittävä sekä toimituksille että lukijoille.
”Työporukassa mietitään, että miten käy, pysyvätkö tilaajat uskollisina. Tietysti toivomme, että sisältö kantaa”, Mentula sanoo.
Keskisuomalainen-konserni on perustellut printtilehtien ilmestymispäivien vähentämissuunnitelmia muun muassa paperin hinnan ja jakelukustannusten nousulla. Yhtiö varoitti elokuussa tuloksensa heikentyvän.
Vielä viime keväänä konsernin toimitusjohtaja Vesa–Pekka Kangaskorpi sanoi Ylen haastattelussa, ettei yhtiö suunnittele seitsenpäiväisten lehtiensä ilmestymispäivien vähentämistä. Journalistin haastattelussa elokuussa Kangaskorpi sanoi tarkoittaneensa vain yhtiön suurimpia lehtiä.
Keskisuomalaisen muutosneuvottelujen kohteena olevista lehdistä viisi on seitsenpäiväisiä ja kolme ilmestyy 5–6 päivänä viikossa. Yhtiö julkaisee kaikkiaan yli 70 lehteä.
Sunnuntain printtilehtensä ovat tänä vuonna lakkauttaneet Karjalainen, Kaleva, Ilkka-Pohjalainen, Kainuun Sanomat ja Keskipohjanmaa.
Keskisuomalaisen lehtien ja toimitusten kohtalo ratkeaa aikaisintaan ensi viikon loppupuolella.
Oikaisu to 14.9. kello 19.55: Jutun otsikkoa on muutettu. Toisin kuin otsikossa aiemmin kerrottiin, uhan alla olevat 11 työpaikkaa eivät ole vain journalistisia tehtäviä, vaan kyse on sekä journalistien että toimituksissa työskentelevien media- ja painoalan työntekijöiden työpaikoista.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena