Ilmaisjakelulehden journalistisesta sisällöstä vastanneelle työntekijälle olisi pitänyt maksaa työstään palkkaa, jota maksetaan päätoimittajana ja muissa vastuullisissa tehtävissä työskenteleville.
Näin linjasi työtuomioistuin 17. toukokuuta antamassaan päätöksessä. Päätös koski riitaa siitä, mihin lehdistön työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään Hervannan Sanomien entinen päätoimittaja kuului. Työntekijä oli lehtensä ainoa journalisti ja hän oli tosiasiallisesti vastuussa koko julkaisusta. Häntä edusti tapauksessa Journalistiliitto, joka vei asian oikeuteen sen jälkeen, kun työnantaja kieltäytyi maksamasta asianmukaista palkkaa.
Journalistiliitto voitti jutun. Työtuomioistuin määräsi työnantajajärjestö Medialiiton maksamaan Journalistiliitolle 3000 euron sakon, koska Medialiitto ei varmistanut jäsenyrityksensä noudattavan liittojen yhdessä sopimaa työehtosopimusta. Medialiiton ja lehden kustantajan maksettavaksi menevät myös oikeudenkäyntikulut.
Työtuomioistuimen päätöksen myötä työntekijä voi vaatia Hervannan Sanomia kustantavaa HerMediaa maksamaan saamatta jäänyt osuus päätoimittajan palkasta. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopuun, palkkariita ratkaistaan myöhemmin käräjäoikeudessa.
Journalistiliiton juristin Tytti Oraksen mukaan työtuomioistuimen ratkaisu oli odotetun kaltainen.
”Juridisesti tämä ei ollut mitenkään ihmeellinen juttu. Se olisi voitu ratkaista myös ilman oikeudenkäyntiä. Kysymys oli ainoasta työntekijästä, jolla oli vastuu koko lehden toimituksellisesta sisällöstä.”
Tapaus nostaa Oraksen mukaan esiin tärkeän kysymyksen vastuun jakamisesta pienissä lehdissä. Paikallislehdissä voi olla tilanteita, joissa lehdessä on yksi toimittaja ja päätoimittajaksi on nimetty toisella paikkakunnalla työskentelevä henkilö, jolla on vastuullaan useampi lehti. Silloin lehden ainoa toimittaja tekee käytännössä lehden journalistiset valinnat.
”Kun väki vähenee toimituksissa, vastuu keskittyy ja siirtyy organisaatiossa alemmaksi. Tämä jää työnantajilta liian usein huomaamatta tai sitä ei haluta nähdä”, Oras sanoo.
Medialiitto analysoi parhaillaan omalta osaltaan, mitä työtuomioistuimen päätös tarkoittaa alalle laajemmin. Työmarkkina-asiantuntija Minna Elo kertoo Medialiiton halunneen selvittää ennen kaikkea sitä, miten työehtosopimusta olisi pitänyt juuri Hervannan Sanomien tapauksessa tulkita.
”Me ajattelemme, että tämä oli yksittäistapaus, jossa tuomioistuin päätyi arvioimaan näyttöä siten, kuten arvioi. En tekisi tässä vaiheessa mitään muuta johtopäätöstä.”
Hervannan Sanomien tapauksessa riidan aiheena olivat päätoimittajan palkkaryhmä ja hänen vastuunsa laajuus lehden sisällöistä.
Työntekijä palkattiin vuonna Hervannan Sanomiin vuonna 2017 päätoimittajaksi ja lehden ainoaksi journalistista työtä tekeväksi työntekijäksi. Hän muun muassa suunnitteli ja päätti juttuaiheet, sopi haastattelut, kirjoitti ja kuvasi, ohjasi freelancerien työtä ja editoi jutut. Päätoimittaja teki kerran viikossa ilmestyvän lehden journalistisia sisältöjä koskevan taittosuunnitelman ja vastasi esimerkiksi sosiaalisen median kehittämisestä.
Hervannan Sanomat maksoi päätoimittajalle työstä lehdistön työehtosopimuksen 2b-palkkaryhmän palkkaa. Työntekijän ja Journalistiliiton mielestä työstä olisi pitänyt maksaa 3a-ryhmän palkkaa.
Palkkaryhmät 2a ja 2b ovat lehdistön työehtosopimuksessa journalistisista ammattitehtävistä maksettavia vähimmäispalkkoja. Palkkaryhmän 3a tehtävät edellyttävät itsenäistä päätöksentekoa, jolla on vaikutusta koko julkaisuun tai sen merkittävään osaan. 3a-vähimmäispalkka oli vuonna 2017 kuukaudessa lähes 400 euroa korkeampi kuin 2b-vähimmäispalkka. Nykyisin 2b-vähimmäispalkka on 3017 euroa kuussa ja 3a-vähimmäispalkka 3444 euroa kuussa.
Medialiiton ja Hervannan Sanomien kustantajan HerMedia oy:n mielestä päätoimittajana työskennellyt ei tehnyt niin itsenäistä ja vastuullista työtä, että korkeampi palkka olisi ollut perusteltu.
Medialiiton mukaan se, että toimituksessa on vain yksi työntekijä, ei automaattisesti tarkoita tehtävän olevan palkkaryhmässä 3a. Sen sijaan työnantaja arvioi tehtävän vaativuutta ja laajuutta.
”Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustuu nimenomaan vaativuuden arviointiin”, Medialiiton Minna Elo sanoo.
Lehden toimitusjohtajan mukaan työntekijä oli päätoimittaja vain nimellisesti, sillä toimitusjohtaja vastasi lehden perustaneelle yhdistykselle siitä, että lehden linja oli sen toiveiden mukainen. Toimitusjohtaja vastasi esimerkiksi laskutuksesta, ilmoitusmarkkinoinnista, hallinnosta ja freelancereiden palkkioista. Toimitusjohtaja päätti kertomansa mukaan lehden teemoista ja sivumääristä ja välitti päätoimittajalle juttuvinkkejä ja -ideoita.
Alempaa palkkaa työnantaja perusteli myös sillä, ettei päätoimittaja itse taittanut lehteä ja taiton ostamisesta ulkoa syntyi kustannuksia.
Lehden toimitusjohtaja kertoi työtuomioistuimelle, ettei lehteen oltu alun perin haettu ”päätoimittajaa”, vaan ”taittavaa toimittajaa”. Työntekijältä kuitenkin kysyttiin heti työsuhteen alussa, haluaisiko hän ottaa itselleen päätoimittajan nimikkeen, koska se voisi myöhemmin hyödyttää häntä työnhaussa. Näin oli toimittu aiemminkin. Parempaa palkkaa työntekijälle ei kuitenkaan luvattu.
Tuomiosta käy ilmi, että työtä Hervannan Sanomissa oli paljon. Päätoimittaja kertoo kokeneensa, ettei hän voinut olla sairaanakaan poissa töistä.
Syksyllä 2021 päätoimittaja oli yhteydessä Journalistiliittoon. Loppuvuodesta toimitusjohtaja ilmoitti, että työntekijältä otettaisiin päätoimittajan nimike pois. Päätoimittaja irtisanoutui.
Työtuomioistuin päätyi tuomiossaan työntekijän puolelle, koska se katsoi hänen olleen vastuussa koko lehden journalistisen sisällön tuottamisesta. Työ oli monipuolista ja vaativaa, vaikka kyseessä on pieni, paikallinen lehti.
Tuomioistuin ei nähnyt palkkauksen kannalta merkitystä esimerkiksi sillä, että toimitusjohtaja on vastannut taustayhdistykselle toivotun linjan toteutumisesta.
Journalistiliiton Tytti Oraksen mukaan työtuomioistuin arvioi aina myös näyttöä – tässä tapauksessa siis sitä, millaisia vastuita työntekijällä on tittelistään riippumatta ollut.
Myös Medialiiton Minna Elo korostaa näytön roolia tapauksessa. Sitä työtuomioistuin arvioi laajasti.
”Me arvioimme, että tässä oli kysymys nimenomaan näytöstä”, Elo sanoo.
Lehdistön työehdoista neuvottelemisen kannalta ratkaisu on hyvä, Oras sanoo. Journalistiliitto ja Medialiitto ovat vastikään sopineet lehdistön palkkausjärjestelmän uudistamisesta.
”Työtuomioistuimen ratkaisu kiinnittää huomion siihen, että jos lehdessä on yksi työntekijä, hän pakostakin vastaa sisällöistä. Tosiasiallinen vastuu ei häviä, joku siitä vastaa kuitenkin”, Oras sanoo.
”Kun toimittaja itse päättää, mitä hän tekee, miten hän toteuttaa jutut ja vastaa koko julkaisun journalistisesta sisällöstä, kyse ei ole enää perustehtävästä.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
