Toimitusten luottamushenkilöiden pitäisi ajaa työpaikoilla myös freelancereiden asioita. Heidän pitäisi käyttää nykyistä enemmän esimerkiksi lehdistön ja kustannustoimittajien työsopimuksen takaamaa oikeuttaan saada tietoa freelancetyön käytön periaatteista.
Näin vaatii Suomen freelance-journalistit ry, jonka aloitteen Journalistiliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan torstaina 25. toukokuuta Helsingissä.
SFJ ehdotti aloitteessaan, että liitto valmistelee luottamushenkilöille koulutus- ja materiaalipaketin freelancerien asioista. Lisäksi SFJ haluaa, että liitto seuraisi jatkossa vuosittain sitä, millaista tietoa luottamushenkilöt ovat saaneet freelancetyön käytöstä.
”Olemme olleet tyytyväisiä siihen, miten Journalistiliitto ajaa freelancerien asioita – varsinkin kollektiivista neuvotteluoikeutta on edistetty ansiokkaasti”, SFJ:n puheenjohtaja Maria Markus sanoo.
”Mutta se ei vielä riitä. Meidän mielestämme seuraavan askeleen pitäisi olla, että me olemme myös kentällä samassa veneessä. Ymmärryksen freelancereiden ongelmista pitäisi mennä ruohonjuuritasolle asti.”
Markuksen mukaan juttuja ja kuvia ostavat toimitusten työntekijät eivät usein ymmärrä, mistä freelancerin tulot koostuvat ja miten paljon hänen pitää laskuttaa tienatakseen saman kuin työsuhteinen kollega. Toisaalta freelanceritkaan eivät välttämättä tiedä, millaisia kiireitä tai paineita toimituksissa on.
”Luottamushenkilö on luontevassa avainroolissa siinä, kun tätä kuilua aletaan kuroa umpeen”, Markus sanoo.
SFJ:n aloite sai alkunsa nykyisin yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelevän Anna-Sofia Niemisen ajatuksesta. Nieminen on työskennellyt itse pitkään freelancerina.
Valtuustossa pitämässään puheenvuorossa Nieminen korosti, että freelancerien edunvalvonnan pitäisi olla kaikkien asia. Freelancerien palkkioiden polkeminen kostautuu ennen pitkää myös vakityössä oleville.
”Miksi työnantaja pitäisi kiinni työsuhteisestä työntekijöistä, jos työt voi teettää puolet halvemmalla freelancerilla?” Nieminen sanoi.
Hän korosti alan erilaisissa työsuhteissa työskentelevien yhtenäisyyden olevan tärkeää. Vain sillä tavoin asioita voidaan ajaa aidosti yhdessä.
Nieminen sanoo, ettei freelancerina ole itse tajunnut pyytää luottamushenkilön apua. Monelle se olisi kuitenkin tarpeen, sillä freelancereiden neuvotteluasema on media-alalla jo pitkään ollut heikko ja palkkiot sen mukaisia.
”Freelancerin kesken on tavanomaista puhua siitä, mitä muuta tekee, jotta voi tehdä toimittajan työtä”, Nieminen sanoi puheenvuorossa.
Valtuusto kävi SFJ:n aloitteesta pitkän, mutta varsin yksimielisen keskustelun. Esimerkiksi SFJ:n valtuutettu Sami Turunen piti lehtiperheiden palkkiotason seuraamista hyvänä ideana.
”Freepalkkioiden riittävän roteva taso on kaikkien liiton jäsenien etu”, Turunen sanoi.
Myös HSJ:n valtuutettu Jussi Ahlroth piti aloitetta hyvänä. Helsingin Sanomien pääluottamushenkilönä toimiva Ahlroth muistutti puheenvuorossaan kuitenkin siitä, miten lehdistön nykyinen työehtosopimus rajaa luottamushenkilöiden mahdollisuuksia tukea freelancereita.
Työehtosopimus esimerkiksi takaa luottamushenkilölle oikeuden hoitaa työsuhteisten työntekijöiden asioita työajallaan. Freelancerien asioita tämä oikeus ei koske. Myös tiedonsaantioikeus freelancetyön käytöstä toteutuu Ahlrothin mukaan kirjavasti.
”Se on aika laiha väline”, Ahlroth sanoi puheenvuorossaan.
Journalistiliiton tavoitteena pitäisikin Ahlrothin mukaan olla se, että työsopimuksiin kirjattaisiin luottamushenkilön oikeus valvoa myös freelancerien etua.
”Meidän pitäisi saada työehtosopimukseen ne asiat, joita freelancerit tarvitsevat, mutta joita luottamushenkilöt eivät voi vielä tehdä.”
Myös Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho korosti ajankohtaiskatsauksessaan freelancereiden aseman parantamisen tärkeyttä.
Aho huomautti puheessaan, että luottamushenkilöiden oikeus saada tietoa freelancetyön käytöstä neuvoteltiin lehdistön työehtosopimukseen jo vuonna 2008. Jo sitä ennen alalla oli palkkioista yrityskohtaisia sopimuksia, joista liitto neuvotteli mediatalojen ja Medialiiton kanssa.
Media-alan talousvaikeudet ja säästöt johtivat kuitenkin Ahon mukaan siihen, ettei sopimuksia enää noudatettu.
Nyt freelancerien oikeuksista neuvottelemiselle on jälleen tie auki, kun Euroopan komissio näytti vihreää valoa kollektiiviselle neuvotteluoikeudelle.
”Meidän tavoitteemme pitää olla se, että samasta työstä maksetaan sama palkka, oli työn muoto mikä tahansa”, Aho sanoi Journalistiliiton valtuustolle.
”Niin kauan, kun työnantaja voi valita teettää työn halvemmalla freelancereilla, niin kauan me taistelemme asian puolesta. ”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
