Kun Suomen Partiolaiset irrotti Partio-lehden Julkisen sanan neuvoston jäsenyydestä syksyllä 2020 ja lakkautti sen printtiversion kokonaan vuonna 2022, kaikki eivät olleet tyytyväisiä. Päätoimittajat irtisanoutuivat uudesta ”journalistisin ottein tehdystä jäsenlehdestä”.
Lakkauttamisuutisen jälkeen partiolaisten keskuudessa toivottiin edes jonkinlaista partiolaismediaa. Järjestön jäsenten tekemän partiolaisaloitteen pohjalta Suomen Partiolaiset käynnisti selvityksen median tarpeesta.
Alkuvuonna 2021 aloittanut, avoimella rekrytoinnilla koottu selvitysryhmä totesi harrastajien kaipaavan riippumatonta sisältöä. Esitetyistä vaihtoehdoista Suomen Partiolaiset valitsi lopulta toimintamallin, jossa mediaa julkaisemaan perustetaan erillinen yhdistys.
Tuloksena syntyi tämän vuoden helmikuun lopulla virallisesti perustettu Partiojournalistit ry, joka alkaa julkaista uutta, journalistista partiolaismediaa.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Robert Sundman. Hän on ollut partiossa seitsemänvuotiaasta lähtien ja kuuluu Helsingin Merilokit -lippukuntaan. Muilla yhdistyksessä olevilla on samantyyppinen tausta.
”Mukana on partiolaisia, jotka ovat toimittajia tai muuten journalismista kiinnostuneita. Nyt rakennetaan toimituskuntaa tälle medialle, jolla ei ole vielä nimeä”, Sundman kertoo.
Yhdistys aikoo pysytellä kustantajan roolissa, eikä siis puutu julkaisun sisältöihin, vaikka vastaava päätoimittaja istuukin sen hallituksessa. Partiojournalistit ry ja tuleva julkaisu ovat erillisiä myös Suomen Partiolaisista.
”On aika uniikki ratkaisu perustaa erillinen yhdistys tekemään journalistista mediaa järjestön kohderyhmälle. Ajatus on kuitenkin nimenomaan se, että erillinen yhdistys vähentää painetta ja riippuvuutta emoyhteisön viestinnällisistä tarpeista. Partiojournalistien yhdistys ei ole mukana toimituksen työssä, eikä hallituksessa ole Partiolaisten pr:ää tekeviä ihmisiä”, Sundman sanoo.
Sundmanin mukaan Suomen Partiolaiset ei osallistu myöskään Partiojournalistien kokouksiin, ainakaan tällä hetkellä. Neuvottelut yhteistyön ja tuen muodosta ovat vielä kesken.
”Haluamme olla itsenäisiä. Siksi meidän pitää olla tarkkoja siinä, miten sovitamme yhteen itsenäisyyden ja sen, että saisimme jonkinlaista tukea toiminnalle”, hän sanoo.
Vaikka partioliike perustuu vapaaehtoistoimintaan, tuleva julkaisu tarvitsee rahaa. Toimittajille ei makseta, mutta esimerkiksi julkaisualustasta koituu kuluja. Tällä hetkellä rahaa saadaan jäseniltä ja kannatusjäseniltä, mutta tuore yhdistys ei sulje pois rahoituksen etsimistä.
Tulevaisuudessa edessä on Sundmanin mukaan myös liittyminen Aikakausmedian jäseneksi. Sitä kautta julkaisu liittyisi myös Julkisen sanan neuvostoon ja sitoutuisi Journalistin ohjeisiin.
Uuden julkaisun päätoimittajana aloittaa Martta Luoma. Hänen mukaansa suunnittelu voi alkaa täydellä teholla nyt, kun yhdistys on perustettu virallisesti. Toimituskunnan rekrytointi aloitetaan lähiaikoina avoimella haulla.
”Tähän mennessä aikaa on mennyt muun muassa journalistisen periaatelinjan työstämiseen. Seuraavaksi työpöydällä on käytännön tason asioita, kuten sisällön, julkaisumuotojen ja pääkohderyhmän määrittelyä”, hän kertoo.
Pääasiallinen julkaisumuoto olisi näillä näkymin verkkojulkaisu, mutta muita mahdollisuuksia ei ole suljettu pois. Luoma kallistuu jatkuvan verkkouutistuotannon puolelle siksi, että uskoo partioliikkeessä tapahtuvan jatkuvasti paljon.
Päätoimittajan toiveena olisi luoda keskustelukanava partioliikkeen muutosten ja uudistusten keskelle. Hän nostaa esimerkkiaiheeksi vapaaehtoisten jaksamisen ja toivoo, että uusi julkaisu voisi edistää keskustelua partiossa nostamalla esille näkökulmia toiminnasta laajasti ympäri Suomen.
Luoma itse kuuluu Napapiirin Tytöt -lippukuntaan. Hän opiskelee toista vuotta oikeustiedettä Rovaniemellä ja on kiinnostunut journalismista ja viestinnästä, vaikka onkin keskittynyt viime vuosina opintoihin.
”Lippukunnissa on paljon erilaisia tapoja ja perinteitä, jotka vaihtelevat merkittävästikin, ja joista riittää varmasti puhuttavaa. On tilausta sellaiselle foorumille, jolla voidaan punnita erilaisia argumentteja. Näen, että vaikuttamismahdollisuudet ja kokemus siitä, että tulee kuulluksi, vaikuttavat paljonkin yksilön motivaatioon toimia omassa pestissään”, Luoma toteaa.
Kriittisiäkin näkökulmia on siis tarkoituksena esittää silloin, kun niille on aihetta.
Toinen Luoman visio liittyy lukijakuntaan. Vaikka pääasiallista kohderyhmää ovat vanhemmat partiolaiset, ja juttuaiheina esimerkiksi partiopäätöksenteosta käytävä keskustelu, haluaisi Luoma tavoittaa myös nuorempia harrastajia.
”Partio on kuitenkin kasvatusjärjestö, joten tavoitteena on, että meillä on rooli myös mediakasvatuksessa. Voisimme tuottaa jonkinlaista sisältöä tai materiaaleja myös nuoremmille, ja olla sitä kautta mukana laajemminkin partion kasvatustehtävässä”, hän sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti