Artikkeli Hongkongin mielenosoituksista hermostutti Finnair-pomon – tivasi selitystä aiemmin mielipidekirjoituksesta varoituksen saaneen alaisen ammattiliitolta

Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen (SLSY) puheenjohtaja Jari Toivonen julkaisi 24. lokakuuta yhdistyksen verkkosivustolla kirjoituksen otsikolla ”Barcelonan ja Hong Kongin tyytymätön työväki”.

Toivonen pohdiskeli kirjoituksessaan Barcelonan ja Hongkongin levottomuuksien syitä ja niiden yhtäläisyyksiä.

”Vastareaktio itsehallinnon rajaamiseen on vahvistanut ylipäätänsä vastustusta vallitsevaa hallintojärjestelmää kohtaan. Kurjistuneet työväen olosuhteet ovat merkittävä polttoaine mielenosoituksille”, Toivonen kirjoitti.

Kirjoituksen varsinainen ydin oli näihin kaupunkeihin suuntautuvan lentoliikenteen alihankintajärjestelyt, jotka ovat huolestuttaneet Finnairin suomalaista henkilökuntaa.

Toivonen nosti tekstissään kriittisessä valossa esiin Finnairin Barcelonan, Madridin ja Hongkongin reittien matkustamohenkilökunnan ulkoistukset paikallisille alihankintayrityksille.

”Finnairin Hong Kongin lennoilla työskentelee ainoastaan Hong Kongilainen henkilökunta. Finnair ostaa matkustamopalvelun alihankintana OSM Aviation nimiseltä yritykseltä. Kyseisen yrityksen suomalainen toimitusjohtaja on kieltänyt kaiken yhteistyön työntekijöitä edustavan ammatillisen järjestön kanssa”, Toivonen kirjoittaa.

Toivonen oli tyytyväinen kirjoitukseensa, ja se sai myös hyvää palautetta. Hän halusi nostaa esiin paitsi matkustamohenkilökunnan huolen työpaikoistaan myös selventää alihankinnan taustoja kollegoilleen.

”Nämä ovat yllättävän monimutkaisia asioita. Vaikka meillä on ollut alihankintaa jo yli viisi vuotta, on edelleen erittäin vaikeaa avata, mistä on kyse. Se innoittaa minua kirjoittamaan tästä asiasta, että ihmiset ymmärtäisivät asioiden taustoja”, Toivonen sanoo.

Finnairin matkustamopalveluosaston johtaja ja Toivosen esihenkilö Eveliina Huurre ei kuitenkaan pitänyt lukemastaan.

Hän nosti kirjoituksen esiin Finnairin luottamushenkilöiden ja johdon välisessä säännöllisessä työpalaverissa julkaisua seuraavana päivänä. Hän sanoi palaverissa, että tällaista ei saisi kirjoittaa, ja että kirjoitus voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja se pitäisi poistaa verkosta.

Jutussa oli hänen mukaansa virheitä ja väärinkäsityksiä, joita hän ei kuitenkaan yksilöinyt tai pyytänyt korjaamaan. Hän piti kirjoitusta ”poliittisena kannanottona Hong Kongin tilanteeseen”, ja että kyseessä on koko ammattiliiton virallinen kanta.

Toivosen arvion mukaan Finnairin johto pelkää, että jos Kiinan viranomaiset huomaavat Finnairin työntekijöiden tukevan tai sympatisoivan jollain tavalla Hongkongin mielenosoittajia, yhtiö voi joutua Kiinan boikotoinnin kohteeksi ja menettää liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa.

Näin kävi hongkongilaiselle lentoyhtiölle Cathay Pacificille, jota vastaan Kiina aloitti elokuussa boikottikampanjan sosiaalisessa mediassa. Yhtiön osakekurssi romahti elokuussa alimmilleen kymmeneen vuoteen ja yhtiön brittiläinen toimitusjohtaja Rubert Hogg joutui eroamaan.

Myös moni lentohenkilökuntaan kuuluva sai potkut, koska heidät oli tunnistettu osallistuneen Kiinan-vastaisiin mielenosoituksiin Hongkongissa.

Toivonen ei ollut paikalla palaverissa eikä Huurre antanut kirjoituksesta hänelle henkilökohtaista palautetta lainkaan.  Sen sijaan Toivonen sai pian julkaisun jälkeen Huurteelta sähköpostiviestin, joka oli lähetetty hänen lisäkseen myös Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton (AKT) johdolle. Toivonen on AKT:n hallituksen jäsen.

”- – Yhteistyön hengessä kysäisen teiltä nyt ihan suoraan, että mikä tavoite tällä AKT:n viestintälinjauksella on?”, Huurre kirjoitti sähköpostiviestissään.

Viestintälinjauksella Huurre viittasi Toivosen kirjoitukseen, jonka hän oli linkittänyt sähköpostiviestin perään.

”Otsikostahan saa sen mielikuvan, että kyseessä on Finnairin tyytymätön työntekijäryhmä ja tässä suoranaisesti linkitetään Finnair näihin mielenosoituksiin —”.

”Tällainen viestintä repii ja hajottaa työntekijöitä ja on hirvittävän harmillinen kaikille. Lisäksi, äärimmäisen arka aihe poliittisesti, enkä haluaisi missään nimessä nähdä, että Hong Kongin tilanteeseen otetaan tällaista suoranaista kantaa Finnairin henkilökunnan edustajien toimesta. Tämä on vahva poliittinen statement ja sellaisen tekeminen Kiinan/Hong Kongin suhteissa asian ulkopuolisen toimesta on siinä rajoilla, onko se enää ok. Kun saamme teiltä tähän kommenttia, käymme sen Finnairin viestinnän kanssa läpi asap”, Huurre kirjoitti.

Puhelimitse tavoitettu Huurre kertoo, että hän päätti reagoida kirjoitukseen henkilöstöltä tulleen palautteen takia.

”Henkilökunnalle oli syntynyt kirjoituksesta todella paljon erilaisia mielikuvia, joten mietimme esimieheni kanssa, että mitä teemme. Meillä on niin hyvät välit AKT:n kanssa, joten ajattelin että voin kysyä suoraan heiltä, että mistä tässä on kysymys. Saimme vastauksen, että se ei ole AKT:n viestintälinjaus, vaan yksittäisen henkilön kirjoitus, joten asia on loppuun käsitelty”, Huurre sanoo.

Hän kiistää, että kirjoituksesta mahdollisesti aiheutuvat kielteiset seuraukset Finnairin Kiinan-liiketoiminnoille olisivat vaikuttaneet hänen reaktioonsa.

”Ykköshuoleni oli se, että repiikö tämä henkilökuntaa, koska kirjoitus herätti niin paljon kysymyksiä. Totta kai Aasian-strategia on meille tärkeä ja asiat ovat sensitiivisiä, mutta ei tämä reaktio siihen liity.

Mikä tekstissä sitten oli sellaista, että päätit ottaa yhteyttä kirjoittajan ammattiliittoon?

”Otsikosta sai sen käsityksen, että kyseessä ovat huonosti voivat Finnairin työntekijät. Henkilökunnalle on syntynyt hirveä määrä erilaisia tulkintoja tekstistä. Syksyn aikana meillä on ollut sisäisiä keskusteluja eri aiheista ja siitä, miten me ja työntekijäliitto voimme esittää yhtä ja yhteistä Finnairia. Tekstistä syntyneet tulkinnat eivät vieneet siihen suuntaan.”

Miksi et ottanut ensimmäiseksi yhteyttä tekstin kirjoittajaan?

”Kirjoittajahan oli [AKT:lle] lähettämässäni sähköpostissa kopiona. Meille oli tärkeää saada tietää, että edustiko kirjoitus AKT:n näkökulmaa, jolloin me olisimme miettineet yhdessä viestinnän kanssa, että miten kerromme henkilöstölle ja kytkeytyykö se Finnairiin. Ihan avoimesti ja läpinäkyvästi tässä on toimittu. En tiedä, miten sen olisi voinut muuten tehdä. ”

Olisit esimerkiksi voinut keskustella kahden kesken kirjoittajan?

”Se ei ollut Jari Toivosen henkilökohtainen kirjoitus, vaan oli julkaistu SLSY:n verkkosivulla. Meidän ajatuksemme oli, että kyseessä on koko liiton näkemys.  Toki aina voin miettiä myös omaa toimintaani ja tehdä jatkossa paremmin. ”

Kirjoituksessa kritisoidaan Finnairin toimintaa. Onko sellainen suotavaa työntekijälle?

”Rakentava kritiikki vie asioita eteenpäin. Haluaisin aidosti, että me olemme työpaikka, jossa voidaan käydä rakentavaa vuoropuhelua.

Onko kirjoitus esimerkki rakentavasta kritiikistä?

”Tämä on esimerkki kritiikistä, joka jätti paljon avoimia kysymyksiä. Meillähän on paljon myös englanninkielisiä työntekijöitä ja moni käänsi tekstin. Siitä oli kääntämisen jälkeen vaikea ymmärtää, että mihin se liittyi. Minun mielestäni se vaati, että kysymme mitä sillä on ajettu takaa.”

AKT:ssa Huurteen yhteydenottoon suhtauduttiin kummeksuen. AKT:n johdolla ei ole mitään tekemistä SLSY:n verkkosivujen sisältöjen kanssa, vaikka SLSY on AKT:n alainen ammattiosasto.

”Hän lähti arvostelemaan meitä siitä, että onko tämä AKT:n viestintälinjaus. No ei ole”, AKT:n varapuheenjohtaja Harri Pasanen sanoo.

”Eihän siinä kirjoituksessa ollut mitään salaista tietoa, vaan ne tiedot on voinut löytää mistä tahansa. Jari [Toivonen] vain analysoi tilannetta, eikä paljastanut mitään salaisuuksia.”

AKT:n työvaliokunta ja hallitus kuitenkin käsitteli tapauksen kokouksessaan 25. lokakuuta ja Pasanen vastasi Huurteelle pian hallituksen kokouksen jälkeen.

”Asioiden julkituominen ja niistä avoimesti puhuminen on sinällään AKT:n arvojen mukaista viestintää. Hallitus ei ottanut sinällään kantaa kirjoitukseen sisältöön, vaan katsoo että Toivonen voi muun muassa sananvapauden perusteella analysoida kuvattua tilannetta ja sen vaikutusta työyhteisöön”, Pasanen kirjoitti.

Jari Toivonen on aiemminkin joutunut kantaaottavien kirjoitusten takia työnantajansa hampaisiin. Hän kirjoitti kahden kollegansa kanssa mielipidekirjoituksen Turun Sanomiin vuonna 2013 otsikolla ”Finnairin aasialainen henkilökunta alipalkattua”. 

Kirjoituksen mukaan Finnair olisi maksanut kiinalaiselle työntekijälle palkkaa vain 650 euroa kuukaudessa. Palkkasumma on laskettu päiväsakoista, jotka kiinalainen sai tax-free rikkomuksen takia. Kirjoittajat pitivät Finnairin harjoittamaa palkkausta ”nykyaikaisena orjatyövoimana” ja rinnastivat tapauksen 2000-luvun alussa paljastuneeseen kiinalaisten kivimiesten alipalkkaukseen.

Kolmikko sai kirjoituksesta varoituksen, jossa heitä uhattiin myös potkuilla. Varoituksen syy oli lojaliteettivelvoitteen rikkominen.

Toivonen ei varoituksesta huolimatta epäröinyt tämän kirjoituksen julkaisua. Hän uskoo, että asialliselle keskustelulle on aina paikkansa, vaikka se sisältäisi kritiikkiä omaa työnantajaa kohtaan.

”Luotan siihen, että sananvapaus on Suomessa vahva oikeus. Minulla ei ole todellakaan tarkoitus herjata ketään, vaan tuoda asiallisilla kirjoituksilla esiin uusia näkökulmia ja sen mitä meidän jäsenistö ajattelee näistä asioista.”

Työntekija saa kritisoida omaa työnantajaansa

• Julkisen sanan neuvosto piti 18. marraskuuta 2015 antamassaan lausumassa varoituksen antamista Postin pääluottamusmiehelle ”sananvapauteen kohdistuvana toimenpiteenä, joka on omiaan kaventamaan kansalaisten ja median tiedonsaantimahdollisuuksia”. Pääluottamusmies oli kertonut Postin ongelmista Lapin Kansan haastattelussa.
   
• Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut kantaa työntekijän oikeuteen kritisoida omaa työnantajaansa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 22. helmikuuta 2019 rehtorin työnantajalle huomautuksen sananvapauden loukkaamisesta. Rehtori oli tuonut esiin kriittisen näkemyksensä lukioiden yhdistämissuunnitelmasta ja saanut työnantajaltaan varoituksen.