Journalistit joutuvat häirityksi muita useammin

Procomin toimitusjohtaja Elina Melgin, IRO Researchin tutkimusjohtaja Sylva Vahtera, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ja MTL:n puheenjohtaja Tarja Virmala esittelivät liittojen yhteisen #metoo-kyselyn tuloksia tiedotustilaisuudessa 22. maaliskuuta. Kuva: Marja Honkonen

Viestintä- ja media-alan ammattilaisista 16 prosenttia on kokenut kahden viime vuoden aikana seksuaalista häirintää.

Viestintä- ja media-alan järjestöt Journalistiliitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto (MTL) ja Procom julkaisivat torstaina 22. helmikuuta tutkimuksen, jonka mukaan 13 prosenttia on kokenut sanallista häirintää ja 7 prosenttia fyysistä, esimerkiksi koskettelua. Kyselyyn vastasi 1 197 liittojen jäsentä, joista 1 166 on alan ammattilaisia ja 31 opiskelijaa.

Journalistiliiton jäsenet ovat kokeneet häirintää hieman muiden liittojen jäseniä useammin. Heistä sanallisen häirinnän kohteena on ollut 13 prosenttia ja fyysisen häirinnän kohteena 8 prosenttia. 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho tuomitsee seksuaalisen häirinnän tiukkasanaisesti, mutta sanoo, ettei ole tuloksista kovin yllättynyt.

”Ennen seksuaalinen häirintä oli maan tapa. Toimitukset ovat olleet varsin roiseja työyhteisöjä, ja sitä ne ovat osin edelleen. Soisin, että porukka, joka toimii roisisti ja suorapuheisesti, miettisi tarkkaan, onko se sopivaa ja kävisi keskustelua toimituksissa”, hän sanoi kyselyyn liittyvässä tiedotustilaisuudessa. 

Hän painottaa, että työpaikoille tulee luoda ilmapiiri, jossa kaikenlainen häirintä tuomitaan. Fyysinen seksuaalinen ahdistelu on rikosasia, hän muistuttaa.

”Kähmijöille pitäisi olla kokonaan omat keinot. Heillä urpouden taso alkaa olla sellaista, että puhe ei riitä”, Aho totesi.

Pidemmällä aikavälillä seksuaalista häirintää kertoi vastaajista kokeneensa peräti 56 prosenttia. Tulos vastaa Journalisti-lehden aiemmin toteuttaman kyselyn tuloksia, jossa puolet vastaajista kertoi joutuneensa urallaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Häirintä kohdistuu alalla erityisesti nuoriin. Alle 31-vuotiasta kyselyyn vastanneista peräti joka kolmas on kokenut seksuaalista häirintää työssään. Kyselyn mukaan häirintä ei ole kertaluontoista, vaan usein toistuvaa. Häirintä koskee etenkin naisia, mutta miesvastaajistakin miltei joka kymmenes on kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana.

Kyselyn toteuttaneen IRO Researchin tutkimusjohtaja Sylva Vahteran mukaan kyselyn tulokset ovat saman suuntaisia kuin Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkaistussa kyselyssä. Viestintä- ja media-alalla häirintää esiintyy jopa hieman muita aloja enemmän.

Useimmiten häiritsijä on kollega. Etenkin Journalistiliiton jäsenien kohdalla häiritsijä voi usein olla haastateltava tai kuvattava. Näin etenkin silloin, kun vastaaja oli alle 31-vuotias. 

Kynnys huomauttaa seksuaalisesta häirinnästä on työpaikoilla edelleen korkea. Peräti 59 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole edes keskustellut asiasta häiritsijänsä kanssa. Joka viides on ottanut asian puheeksi esimiehen tai häiritsijän kanssa. Vain prosentti on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Erityisen korkea kynnys puhua seksuaalisesta häirinnästä on miehillä, joista 68 prosenttia ei ole tehnyt häirinnän seurauksena mitään. Journalistiliiton jäsenistä 8 prosenttia kertoi, että heidän työpaikoillaan esiintyy seksuaalista häirintää, mutta siihen ei puututa.

Vahteran mukaan avoimista vastauksista käy ilmi, että syy olla ilmoittamatta on aiempi kokemus tai pelko siitä, että kokemus kyseenalaistetaan.

Liitoilta vastaajat toivovat asiasta avointa keskustelua ja pelisääntöjä työpaikoille. Avoimen keskustelun uskotaan olevan paras lääke myös siihen, että asia olisi helpompi ottaa puheeksi. Vastaajien mukaan tavoitteena tulisi olla työpaikkojen nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle. 

Tutkimustuloksista voi lukea tarkemmin Journalistiliiton sivuilta.

Oikaisu 18.1.2020: Toisin kuin kuvatekstissä aiemmin kerrottiin, MTL:n puheenjohtaja on Tarja Virmala, ei Tarja Virmasalo.