Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö teettäisi selvityksen journalismin ja viestintäalan koulutustarpeista vuosina 2016–2021. Tutkimuksessa tulisi selvittää viestintäalan opiskelijoiden työllistymistä, alan tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tarkoituksenmukaiset tavoitteet aloituspaikkojen ja tutkintojen määrälle.
Muun muassa Journalistiliiton, korkeakoulujen ja Yleisradion edustajista koostuva neuvottelukunta luovutti esityksen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle tiistaina 19. huhtikuuta.
Neuvottelukunnan mielestä tapaaminen sujui hyvin. Grahn-Laasonen lupasi, että selvityshankkeeseen saadaan mukaan ministeriön virkamiehiä ja asiantuntemusta. Vielä ei ole varmuutta siitä, johtaako tämä varsinaisen selvityksen tekemiseen.
Neuvottelukunnan mielestä selvitystä tarvitaan, koska viestintäalan koulutustarpeita on viimeksi selvitelty laajasti kymmenen vuotta sitten. Tuolloin ilmestyneessä Tampereen yliopiston tutkimuksessa todettiin, että viestintäalan koulutusta on työmarkkinoihin nähden liikaa. Viestinnän kokonaiskoulutusmäärät ovat jonkin verran pienentyneet noista ajoista. Samalla journalistien työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti.
Neuvottelukunta toteaa Grahn-Laasoselle antamassaan kirjeessä, että selvityksen avulla olisi mahdollista määrittää tarvittavat konkreettiset toimet koulutuspoliittisten päätösten pohjaksi.
Journalistiliiton koulutusasiamiehen Nina Porran mukaan ongelma selvityspyynnön taustalla ei ole tiedon puute, vaan sen hajanaisuus.
”Selvityksiä tehdään, mutta niissä kysytään osittain eri asioita. Tietoja on vaikeaa vertailla. Kun saadaan yhteismitallista dataa siitä, mitä viestintäkoulutus tuottaa, koulutusta voidaan suunnitella nykyistä tehokkaammin”, Porra sanoo.
Journalistiliitto on aiemmin toivonut koulutuspaikkojen määrän järkeistämistä ja kriittistä tarkastelua.
”Samalla tarvitaan lisää voimavaroja alalla jo toimivien journalistien täydennyskoulutukseen”, Porra toteaa.