Vuoden 2022 Yle-laki rajoitti Ylen tekstimuotoista julkaisutoimintaa. Laki on osa laajempaa ristiriitaa kaupallisten medioiden ja yleisradioaatteen välillä.
Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka joukko suomalaisia tutkijoita julkaisi vuoden alussa ilmestyneessä artikkelikokoelmassa. Artikkelissa tutkijat analysoivat prosessia, joka edelsi vuoden 2022 Yle-lakia.
Missään muualla Euroopassa ei yleinen mielipide ole niin vahvasti julkisen palvelun median puolella kuin Suomessa. Kansalaiset luottavat Yleen, ja myös eduskuntapuolueet ovat perinteisesti kannattaneet vahvaa yleisradiota.
Viime vuosina kaupalliset mediat ovat kuitenkin näkyvästi kritisoineet Ylen asemaa. Ylen väitetään nauttivan kilpailueduista, jotka vääristävät markkinoita ja heikentävät kaupallisen median toimintaedellytyksiä.
Vuonna 2017 mediayritysten edunvalvoja Medialiitto kanteli Ylen saamasta valtiontuesta EU-komissiolle. Se esitti, että Ylen tekstisisällöt rikkoivat EU:n valtiontukisääntelyä.
Vuonna 2022 eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka rajoitti Ylen vapautta julkaista tekstejä, jotka eivät liity ääneen tai liikkuvaan kuvaan.
Tutkijoiden mukaan lakiprosessissa oli ongelmia. Ensinnäkin se valmisteltiin poikkeuksellisen läpinäkymättömästi. Suljettujen ovien takana lobbarit pääsivät ohjaamaan prosessia.
Laista ei myöskään käyty riittävää kansalaiskeskustelua. Yleinen mielipide koskien Ylen yhteiskunnallista arvoa ohitettiin prosessissa lähes täysin.
Tutkijoiden mukaan lakiprosessi on esimerkki Suomen siirtymisestä mediahyvinvointivaltiosta kohti kilpailuyhteiskuntaa. Ylen alistaminen tietyille kilpailusäädöksille on aatteellinen valinta.
Tutkijat myös korostavat, että väite kilpailun vääristymisestä on perusteeton. Tutkimusten valossa vahva julkisen palvelun media ei heikennä kaupallisten medioiden toimintaedellytyksiä.
Lakimuutoksella oli lopulta vain vähän vaikutusta Ylen julkaisutoimintaan. Medialiitto kantelikin syksyllä 2024 uudestaan Ylen tekstisisällöistä EU-komissiolle.

Uusimmassa lehdessä
- Kilpajuoksua, pettymyksiä ja pohdintaa oman uran suunnasta. Journalistiopiskelijat Hanna Eskelinen, Iida Niskanen ja Sofia Tuovinen pitivät päiväkirjaa kesätöiden hakemisesta.
- Liiton jäsen pitää huolta kollegoista, ammatista ja koko alasta
- Barona maksoi Iltalehden yötoimittajille vuosien ajan liian vähän
- Tidskriftsombud: Finlandssvenska tidskrifter måste samarbeta mer för att klara sig