Lakko on työntekijän perusoikeus

Journalistiliitto oli lakossa 8. ­maaliskuuta. Sen piirissä olivat elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaiset työt. Lakko oli poikkeuksellinen, koska se oli liiton ensimmäinen lakko 37 vuoteen. Vuosikymmenien aikana olemme antaneet eri sopimusaloillemme lakkovaroituksia, mutta sovinto on aina löytynyt ennen lakon toteutumista. Journalistiliitto ei siis ole erityisen ”lakkoherkkä”, vaan pyrkii aina ensi sijassa neuvotteluteitse ­sopuun.

Lakko oli poikkeuksellinen myös siksi, että se oli monille liiton jäsenille uusi työtaistelukeino. Muiden alojen lakot ovat tuttuja mediasta, mutta tällä kertaa liiton jäsenet joutuivat pohtimaan, mitä lakossa oleminen tarkoittaa käytännössä. Miten reagoida, jos työnantaja pyytää kertomaan tuleeko töihin lakkopäivänä?

Ennen lakkopäivää työnantajaa edustanut Palvelualojen työnantajat (Palta) sanoi tiedotteessaan, että työnantajalla on oikeus kysyä, tuleeko työntekijä töihin vai ei. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen totesi Demokraatti-lehden haastattelussa, että työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa, tuleeko hän lakkopäivänä töihin vai ei.

Laki ei varsinaisesti kiellä työnantajaa kysymästä, mutta kertomisvelvoitetta työntekijällä ei ole. Meidän mielestämme se oli yritys murtaa laillinen lakko.

Vaikutti siltä, että myös työnantaja oli lakon ­alla uusien asioiden edessä. Työnantaja ei kunnioittanut työntekijän perusoikeutta ja leimasi Journalistiliiton lakkoon painostajaksi, vaikka ­teimme juuri sen minkä jokainen ammattiliitto tekee ­lakon aikana eli kertoo jäsenilleen heidän oikeuksistaan.

Työntekijöillä on oikeus olla lakossa. Kun työehto­sopimus ei ole enää voimassa ja alkaa niin sanottu sopimukseton tila, on lakko laillinen. Suomen perustuslakiin kuuluu ammatillinen yhdistymisvapaus ja siihen työtaisteluoikeus. Suosittelen jokaiselle tämän oikeuden merkityksen ­pohtimista. Perusoikeudet ovat jokaisen demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Me neuvottelijat emme tavoittele lakkoa, mutta tarpeen vaatiessa otamme keinon käyttöön. Näin järjestelmä toimii. Emme voi velvoittaa muita kuin omia jäseniämme osallistumaan lakkoon, mutta työehtosopimuksiin neuvotellut lakia paremmat säädökset tulevat kaikille työntekijöille, myös liittoon järjestäytymättömille. Siksi jokaisen työntekijän kannattaa pohtia, miten toimii, jos oma työ asetetaan lakkoon.

Sopimuksen syntymisen jälkeen olen saanut kiitosta, mutta suurin kiitos kuuluu teille jäsenet. ­Ilman teidän jäsenyyttänne, osallistumistanne lakkoon ja yhteiseen rintamaan, tämä ei olisi ollut mahdollista.

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimus syntyi lopulta valtakunnansovittelijan ehdotuksella 13. maaliskuuta. Sopimus sisältää työssäjaksamista paran­tavia muutoksia, tasa-arvoiset perhevapaat ja tietenkin palkankorotukset.

Työnantajat saivat madallettua korvauksia matkustamisesta vapaa-aikana. Ennen kaikkea työnantajat ostivat työrauhaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.