Gazan sota on synkintä, mitä journalismi on nähnyt vuosikymmeniin

Journalistien suojelu on ollut kansainvälisten järjestöjen agendalla kauan. YK:n toimintaohjelma journalistien suojelemiseksi täytti viime vuonna kymmenen vuotta. EU:lla on omat suosituksensa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä asiantuntijaryhmänsä. Euroopan neuvosto käynnisti oman kampanjansa tänä vuonna.

Israelin ja Hamas-järjestön välinen konflikti on kuitenkin osoittanut, että puheet journalistien suojelusta ovat sanahelinää. Kun sota alkoi, alkoivat myös toimittajien kuolemat.
Tätä kirjoitettaessa Committee to Protect Journalists -järjestön listalla on 53 tapettua journalistia. Heistä 46 on palestiinalaisia, neljä israelilaisia ja kolme libanonilaisia. CPJ on erittäin tarkka tilastoissaan ja faktantarkistuksessaan ja käyttää useita lähteitä tutkiessaan kutakin tapausta.
Israelin viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tarkoituksella tähtää toimittajiin – mutta eivät myöskään voi taata toimittajien turvallisuutta. Sen ilmaiseminen on jo itsessään pöyristyttävää. Teot ovat puhuneet puolestaan. Israelin armeija on toki myös pahoitellut tapahtumia: näin kävi ainakin silloin, kun Reutersin Issam Abdallah kuoli Israelin tulituksessa Israelin ja Libanonin rajalla.
Abdallah on kuitenkin poikkeus säännöstä.

Murhien lisäksi toimittajiin kohdistuu sensuuria ja uhkailua. Heitä on pidätetty ja useita on kateissa. Yli 50 mediayrityksen tilat ovat tuhoutuneet tai vahingoittuneet, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestö.
Lisäksi Gazan kaistan humanitaarinen kriisi koskee myös journalisteja: sähkökatkot sekä ruoan ja veden puute vaikeuttavat journalistien työtä. Journalistit ovat myös menettäneet perheenjäseniään. Al-Jazeeran Gazan toimistoa johtava Wael Al-Dahdouh menetti ilmaiskussa vaimonsa, tyttärensä, poikansa ja lapsenlapsensa. Politico-lehden mukaan qatarilaiskanava näytti Al-Dahdouhin verisessä turvaliivissään polvistumassa poikansa ruumiin luo.
Humanitaarisen kriisin laajuutta on vaikea ymmärtää, vielä vaikeampaa on tajuta tapahtuneen seurauksia journalismille. Vertailun vuoksi: Ukrainassa on tähän mennessä menehtynyt noin 20 journalistista työtä tekevää ihmistä. Syyrian pitkä sisällissota vaati tilastoista riippuen 155 – 300:n journalistin ja kansalaisjournalistin hengen. Jos Gazan tilanne jatkuisi kymmenen vuotta, journalisteja kuolisi tätä tahtia kymmenkertainen määrä.

Sodan oikeussääntely, kansainvälinen humanitaarinen laki, suojelee toimittajia kuten muitakin siviilejä. Journalisteihin kohdistuvat iskut ovat aina sotarikoksia. On kuitenkin epätodennäköistä, että surmatut journalistit tai heidän perheensä saavat oikeutta.
Unescon tilastoissa oli lokakuussa 2023 yhteensä 688 väkivaltaisesti menehtynyttä journalistia, joiden kuoleman syytä ei ole tutkittu tai selvittelyt ovat kesken.
Kun sota jonakin päivänä loppuu ja syyllisiä etsitään, olisi tärkeää tarttua myös siihen, mitä Gazassa tapahtui journalismille ja sananvapaudelle. Näkymä on hirvittävä.