Aika on kypsä itsensätyöllistäjien kollektiivisille neuvotteluille

Freelancer on ollut heikossa asemassa sopiessaan ison mediayrityksen kanssa juttu- tai kuvapalkkioista. Freet eivät ole saaneet yhdistää voimiaan palkkioneuvotteluissa tai esimerkiksi pyytää Journalistiliittoa sopimaan minimipalkkioista. Suomessa toiminta on tulkittu kartelliksi, mikä on täysin älytöntä. Onneksi tilanne on viimein muuttumassa.

Journalistiliitto on tehnyt jo vuosia töitä sen eteen, että itsensätyöllistäjille saataisiin kollektiivinen neuvotteluoikeus. Vihdoin kova työ palkittiin. Euroopan komissio hyväksyi syyskuun lopulla kauan odotetut suuntaviivat EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisesta yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin.

Uuden linjauksen mukaan itsensätyöllistäjät voivat jatkossa neuvotella kollektiivisesti työoloistaan kilpailulainsäädännön estämättä. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa itsensätyöllistäjät voivat kollektiivisesti sopia esimerkiksi minimipalkkioista. Suuntaviivat avaavat myös ammattiliitoille mahdollisuuden edustaa itsensätyöllistäjiä neuvotteluissa. Useat mediatalot ovat polkeneet freelancerien oikeuksia aivan liian pitkään, ja kollektiivinen neuvotteluoikeus onkin historiallinen askel kohti parempia työoloja.

Suurin osa freelancejournalisteista työskentelee rinnakkain työsuhteisten journalistien kanssa. Palkkiot eivät usein kuitenkaan ole samalla tasolla, vaan työ teetetään freelancereilla halvemmalla. Journalistiliiton työmarkkinatutkimusten mukaan freelancejournalistien keskitulot ovat vain noin puolet työsuhteisten keskituloista. Mahdollisuus sopia jatkossa sitovasti esimerkiksi minimipalkkioista mahdollistaa freelancerien palkkiotason nostamisen. Onkin jo korkea aika taata myös freelancereille kohtuullinen korvaus työstään.

Tähän mennessä freelancerit ovat joutuneet neuvottelemaan palkkioista ja muista työehdoistaan yksin suuria mediataloja vastaan. Valitettavan usein kyse ei ole aidoista neuvotteluista. Vuoden 2021 freelancerien työmarkkinatutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia vastaajista kertoi sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan joustamattomiin ehtoihin. Tähän on nyt saatava muutos.

Toimeksiantajien yksipuolisen sanelun aikakausi on siis tulossa päätökseen. Jatkossa toimeksiantaja ei voi yksin päättää työn hinnasta ja ehdoista.

Liiton tavoitteena on nostaa minimipalkkiot kohtuulliselle tasolle. Myös laajempien tekijänoikeuksien luovuttamisen tulisi näkyä palkkioissa.

Tämä pakottaa mediatalot myös miettimään, mitä oikeuksia ne todella tarvitsevat. Ongelmana on pitkään ollut, että osa mediataloista vie vakiomuotoisilla avustajasopimuksilla freelancerilta kaikki oikeudet teoksiin miettimättä, miten ne haluavat teoksia jatkossa käyttää. Äärimmillään freelancerilta viedään jopa oikeus käyttää teostaan omissa ei-kaupallisissa tarkoituksissaan, kuten portfoliossaan. Laajat oikeudenluovutukset eivät useinkaan ole näkyneet freelancereille tarjotuissa palkkioissa.

Journalistiliitto on aiemminkin esittänyt neuvotteluja liittyen freelancerien työoloihin. Näistä on kuitenkin kieltäydytty vedoten siihen, että neuvottelut olisivat kilpailulainsäädännön vastaisia. Jatkossa tämän argumentin taakse ei voi enää piiloutua, sillä estettä kollektiivisille neuvotteluille ei enää ole.

Journalistiliitto on ryhtynyt jo toimiin käynnistääkseen neuvottelut muun muassa Medialiiton kanssa. Tavoitteena on aloittaa heti ensi vuoden alusta. Vihdoin on tullut aika korjata freelancerien asema mediakentällä.