Liitto

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Koronakeväänä 2020 suomalaisten journalistien työ siirtyi keittiöihin, parvekkeille ja olohuoneiden nurkkiin. Toimitukset tyhjenivät pikavauhtia ja lehtiä alettiin suunnitella, tehdä ja viimeistellä etänä.

Etätyö ei ole uusi ilmiö toimitustyössä, mutta muutos on vaatinut uudenlaisten työtapojen omaksumista erityisesti uutismediassa.

Tekniset ratkaisut otettiin pääosin sujuvasti käyttöön. Suurimmat haasteet ovat kenties olleet esimiestyössä. Yleisölle muutos ei kuitenkaan ole juuri näkynyt.

Etänä tehtävä työ ei muuta työn tekemisen olennaisia ehtoja. Etätyö ei ole pakko vaan sopimisen varainen asia. Työntekijä tekee edelleen työtä sopimuksen perusteella työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan (Työsopimuslaki 1:1§). Perusasiat, kuten palkka, määräytyvät edelleen lakien, työsopimuksen ja työehtosopimuksen perusteella. Joihinkin asioihin kannattaa silti kiinnittää erityistä huomiota.

Työntekijän selkäranka voi kirjaimellisesti joustaa liikaa, jos keittiön pöydän ääressä oleva tuoli ei täytä työergonomian vaatimuksia. Moni tarvitsee myös sosiaalisia kontakteja, eikä ruudulla kerran viikossa näkyvä pää korvaa kohtaamisia kahviautomaatilla.

Kotona palkkatyöhön keskittymistä voivat haitata esimerkiksi odottamassa olevat pyykit, tiskit ja lapset. Toisaalta työn ja perheen yhteensovittaminen on monen mielestä ollut aiempaa helpompaa työmatkoihin tai muuhun säätämiseen käytetyn ajan jäätyä pois.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös etätyössä. Työnantajan on arvioitava työn kuormitustekijät ja otettava huomioon niin psykososiaaliset kuin fyysisetkin riskit myös silloin, kun työtä tehdään muualla kuin toimituksessa.

Työtapaturmavakuutus ei välttämättä korvaa kotona kahvinhakumatkalla sattunutta kompastumista maton reunaan, vaikka toimituksessa sama olisi työtapaturma. Työnantaja voi kuitenkin järjestää työntekijöilleen myös etätyöhön sopivan vakuutusturvan.

Työnantaja huolehtii työvälineistä etätyössäkin. Jos etätyöstä aiheutuu kuluja, työntekijä voi hakea verotuksessaan esimerkiksi työhuonevähennystä. Tulonhankkimiskuluina voi vähentää erilaisia työhön liittyviä menoja. Vähennyksiin kannattaa kiinnittää huomiota viimeistään ensi vuonna esitäytettyä veroilmoitusta tarkistettaessa.

Vielä parempi olisi selvittää verovähennysten yksityiskohdat itselleen jo nyt. Verottaja tarjoaa täsmälliset ohjeet verkkosivuillaan Vero.fi.

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työaikaansa tukevat työssä jaksamista. Kun kukaan ei tarkkaile työn parissa vietettyä aikaa, on joskus vaarana uppoutua työhön liiaksikin. Esimiesten vastuulla on kuitenkin huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä.

Journalistinen työ vaatii itsenäisyyttä ja vastuullista otetta tekijältään. Työnantajan on osattava sekä luottaa että ohjata. Etätyöhön siirtyminen lienee onnistunut parhaiten juuri siellä, missä näitä taitoja on harjoitettu toimitusympäristössäkin.