Media-alan muutosneuvottelut ovat johtaneet tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 43 irtisanomiseen. Luku ei vielä ole poikkeuksellisen suuri, mutta se tulee kasvamaan merkittävästi.
Käynnissä olevissa neuvotteluissa oli irtisanomisuhan alla kymmeniä journalisteja jo ennen Ylen pian aloittamaa, rahoitusleikkausten aiheuttamaa massiivista neuvottelurupeamaa, joka voi johtaa ensi vuonna satoihin irtisanomisiin.
A-lehdet aloitti lokakuun lopulla kuusi viikkoa kestävät muutosneuvottelut. Neuvottelut koskevat yli kolmeakymmentä journalistia. Heistä kahdentoista työt voivat päättyä tai heidän työnkuvansa voi merkittävästi muuttua. Lisäksi neuvottelujen piirissä on journalistista työtä tekeviä ylempiä toimihenkilöitä.
Pääluottamushenkilö Elisa Miininille muutosneuvottelut ovat neljännet. Hän sanoo, että neuvotteluissa on tärkeää osapuolten välinen kunnioitus.
”En ole koskaan kokenut, että esittämäni, työnantajaa koskevat kriittiset näkemykset olisivat henkilöityneet minuun”, Miinin sanoo.
”Vastaavasti työnantajan edustajat ovat siellä omassa roolissaan. En ajattele heidän olevan ilkeitä ihmisiä, joita en enää tervehdi käytävällä. Aina tulee uusia asioita, joista pitää löytää sopu, eli siltoja ei kannata polttaa.”
Muutosneuvottelujen aikana neuvotellaan Miininin mukaan yleensä kuudesti. Neuvottelutilanteissa paikalla ovat työnantajapuolelta esimerkiksi toimitusjohtaja, talousjohtaja, sihteeri, yleensä HR-johtaja, ehkä myös medialiiketoimintajohtaja. Kokoonpanot voivat vaihdella neuvotteluiden aikana käsiteltävistä asioista riippuen.
Henkilöstöä edustavat Journalistiliiton pääluottamushenkilön lisäksi mahdolliset muiden liittojen luottamushenkilöt ja ne työntekijät, jotka edustavat neuvotteluissa itseään. Pisimmillään yksi neuvottelukerta voi kestää kolmekin tuntia.
”Olen pyrkinyt siihen, että mukanani olisi esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu tai toisen liiton pääluottamushenkilö,” Miinin sanoo.
”Asiaa tulee paljon, muistiinpantavaa on paljon, ja on oltava valmis kysymään oikeat kysymykset. On tärkeää, että siellä on toinenkin henkilö, vaikkei työsuojeluvaltuutetulla puheoikeutta olekaan.”
Neuvottelupöydässä esitetään esimerkiksi vastaehdotuksia työnantajapuolen vähennyssuunnitelmista tai organisaatiouudistuksista. Tavoite on mahdollisimman monen työpaikan säilyttäminen.
”Referoin työnantajan esitykset muutosneuvotteluiden kohteena olevalle henkilöstölle neuvottelukertojen välissä”, Miinin sanoo.
”Sitä kautta saan tietoa siitä, mikä organisaatiomalli esimerkiksi on toimiva ja mikä ei.”
Yksittäisten ihmisten työsuhteista neuvotteluissa ei puhuta. Niiden loppuvaiheessa pohditaan, voisiko irtisanomisiin liittyä esimerkiksi uudelleenkoulutusta tai irtisanomispaketti.
”Muitakin asioita on paljon: Maksetaanko kertyneet lomat rahana? Onko irtisanotuilla työvelvoite? Mitä talossamme halutaan journalismilta jatkossa?”
Neuvottelukertojen välissä Miinin myös kyselee henkilöstöltä, millaisiin myönnytyksiin he ehkä olisivat valmiita. Toiveet voivat ihmisten elämäntilanteen ja maailman tilanteen vaihdellessa olla hyvin monenlaisia.
”Teen neuvotteluista myös pöytäkirjaa, ja henkilöstöllä on siihen usein paljon kommentoitavaa ja ajatuksia”, Miinin sanoo.
Muutosneuvottelujen aikana Miininin työajasta menee niihin liittyviin asioihin reilusti yli puolet. Heti neuvottelukutsun tultua on selvitettävä, ketkä neuvottelujen piirissä ovat ja keitä Miinin luottamushenkilönä edustaa. Kokousten välissä on syytä miettiä, mitä seuraavalla neuvottelukerralla käsitellään, ja mitä ajatuksia silloin itse haluaa esittää.
”Mietin myös henkilöstön avulla vaihtoehtoisia säästökohteita. Etsin vastauksia irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden kysymyksiin: Mistä tiedän irtisanomisaikani? Miten tilanteeseeni vaikuttaa, se että olen opintovapaalla?”
Ihmisten kanssa puhuminen ja viestittely on olennaista, Miinin sanoo. Moni haluaa kuulla suoraan luottamushenkilöltä, millainen henki neuvotteluissa on ja mistä siellä puhutaan.
”Tykkään siitä, että henkilöstö on suoraan yhteydessä minuun. Vastaan kysymyksiin mieluusti henkilöstön yhteisellä kanavalla”, Miinin sanoo.
”Yleensä moni pohtii samaa kysymystä. Jos kysymys on hyvin spesifi, saatan ohjata kysyjän liiton juristin puoleen.”
Työsuojeluvaltuutetun rooli on henkilöstön jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä keskeinen, samoin työterveyshuollon, Miinin sanoo.
Luottamushenkilöille neuvottelukutsu tarkoittaa vapaa-ajan- ja lomasuunnitelmien lentämistä saman tien roskikseen. Neuvotteluja tulee pohdituksi myös työajan jälkeen, ja muuhun on niiden aikana vaikea keskittyä, Miinin sanoo.
”Se kuuluu tähän rooliin. Hoidan omaa jaksamistani perheen kanssa ja liikkumalla. Työpsykologia olen tavannut aina viimeistään neuvottelujen jälkeen. Se on tärkeää, koska neuvotteluista vaivaamaan jääneitä asioita ei voi puhua kenellekään.”
Miinin sanoo kokemuksen auttavan oman jaksamisen kanssa.
”Tiedän, mitä neuvotteluissa pitää tehdä, ja miten teen sen hyvin. Tiedän myös, että mikään muu kuin parhaani tekeminen ei sitten olekaan minun käsissäni”, Miinin sanoo.
”Irtisanotut saan tietää samalla hetkellä kuin kaikki muutkin. Tuntuu sairaan pahalta, jos työkaveri irtisanotaan, mutta päätöksen on silti tehnyt työnantaja, enkä minä olisi siihen voinut vaikuttaa.”
Luottamushenkilö hoitaa myös muuta kuin muutosneuvotteluja, Miinin sanoo.
“Kerromme liiton toiminnasta ja tarjonnasta työyhteisössämme, olemme kesätoimittajien tukena ja tietopankkeina, neuvomme lomissa, opinto- ja vanhempainvapaissa ja muissa työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa, seuraamme työkuormaa ja työn jakautumista.”
Lisäksi luottamushenkilö muun muassa osallistuu työkyky- ja muihin vastaaviin neuvotteluihin, ratkoo erimielisyyksiä työpaikalla, muistuttaa tes-vapaista ja tako-päivistä, laatii yhdessä työnantajan kanssa linjauksia ja toimintaohjeita, seuraa sairauspoissaoloja ja taloustilannetta, tekee parannusehdotuksia, seuraa ja tarvittaessa regoi tes-neuvottelutilanteeseen, neuvottelee paikallisen erän jaosta ja etätyön ehdoista ja niin edelleen.
Miinin huomauttaa toimittajien olevan luonnostaan soveltuvia luottamushenkilön hommiin: kuunteleminen, kysyminen ja tiedonhankinta ovat ammatin kautta tuttua puuhaa.
”Työhön kasvaa ja oppii, ja siihen saa tukea. Luottamushenkilön ei tarvitse olla yli-ihminen.”
EDIT: 8.11. klo 13.17. Muokattu jutun alun yleistä neuvottelutilannetta jutun julkaisuhetken tilanteen tasalle.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena
