Tutkittua

Lähdesuoja huolettaa tutkivia journalisteja

Tutkivat toimittajat ovat Suomessa huolestuneempia lähteiden yksityisyydestä kuin omasta turvallisuudestaan.

Näin todetaan Media & viestintä -lehdessä julkaistussa Riskinäkemykset ja turvakäytännöt suomalaisten tutkivien toimittajien ­työssä –tutkimuksessa. Julkaisu on osa ­kansainvälistä hanketta, jossa samaa aihetta tutkitaan yhtä ­aikaa myös Virossa ja Tšekissä.

Tutkimuksen laati viestinnän tutkija ­Ilmari ­Hiltunen Tampereen yliopistosta. Tarkoituksena oli selvittää kahdentoista teemahaastattelun avulla, miten tutkivat toimittajat suhtautuvat turvallisuuteen.

Tärkeä havainto oli, että haastateltavat kokivat fyysisen väkivallan riskin vähäiseksi. Vain yksi haastatelluista oli saanut fyysiseen turvallisuuteen liittyvää koulutusta eikä yksikään turvautunut kotihälytysjärjestelmään tai itsepuolustusvälineisiin.

Väkivallan uhkaa koettiin lähinnä rikollis- ja äärijärjestöjä tutkittaessa. Näissä tapauksissa ­riski oli tapana huomioida jo etukäteen jutun suunnitteluvaiheessa.

Haastateltuja toimittajia painoi eniten ­huoli luottamuksellisten lähteiden paljastumisesta. Huolta ovat lisänneet Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia seuranneet tapahtumat sekä Venäjän hyökkäyssota.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että digiturvallisuus ja tietoturva ymmärretään usein yksilön haasteeksi, vaikka ratkaisut ongel­miin olisivat kollektiivisia. Toimittaja voi olla miten huolellinen tahansa, mutta turvallisuus saattaa silti pettää toisaalla.

Verkottuneissa toimitusjärjestelmissä jopa sadat ihmiset saavat tilaisuuden nähdä artikkelin ennen sen julkaisemista. Haastateltujen ­mukaan tämä on vakava riskitekijä. Muut toimituksen työntekijät eivät aina suhtaudu lähdesuojaan yhtä tiukasti kuin tutkiva toimittaja itse.

Toimittajat pyrkivät minimoimaan tietoturvariskejä tukeutumalla suojattuihin Signal-viesteihin sekä työpuhelimen ja työsähköpostin sijaan henkilökohtaisiin viestimiin.