Sanomalehtimies iloitsi numerossaan 7–8/1968 Julkisen sanan neuvoston perustamisesta. Alan yhteisöt olivat juuri päässeet sopuun uuden itsesäätelyelimen toimintaperiaatteista, ja neuvostoa koskeva sopimus odotti enää allekirjoituksia.
”Ensimmäisenä maana maailmassa Suomi saisi neuvoston, joka edustaa julkisen sanan koko kenttää”, totesi lehden pääkirjoitus.
Sen mukaan vastaavia neuvostoja oli muissakin maissa, mutta niissä perustajina olivat vain ”lehtimiehet ja julkaisijat”. Suomessa mukana oli myös Yleisradio.
Ensimmäisen toimintavuoden budjetiksi ”alan omalle kunniatuomioistuimelle” oli varattu noin 8 000 markkaa.
”Päätöksillään on neuvoston tuettava hyvää journalistista tapaa, ehkä arvosteltavakin sellaista, mikä ei kunnioitusta ansaitse, mutta samalla puolustettava uutisen hankkimisen ja julkaisemisen oikeutta sekä arvostelun vapautta, pääkirjoitus jatkaa.
”Lehtimiesten on syytä toivottaa menestystä uutta uraa aukovalle Julkisen sanan neuvostolle.”
Ensimmäiset arviota kaipaavat jutut tuotiin JSN:n tietoon helmikuussa 1969. Niitä oli puolen tusinaa.
Uusimmassa lehdessä
- Ammattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti.
- Aiot eläkeläisenä viedä nuorilta journalisteilta työt, Ruben Stiller
- Mediespråk i Åbo bjuder på ideologiskt språk och utrikesbevakning
- Työelämä muuttui, ja siksi liittojenkin on pakko