Annamari Typpö on Helsingin Seudun Journalistien Lööppi -lehden tuottaja, vapaa kääntäjä, omien sanojensa mukaan kielen ja kirjoittamisen sekatyöläinen. Hän on myös kirjallisuusterapian ja luovan sanataiteen ohjaaja.
”Kirjallisuusterapia on kasvava osa ammatillista identiteettiäni”, Typpö sanoo.
Kirjallisuusterapia lähtee tekstien lukemisesta ja kirjoittamisesta. Terapiaryhmissä käsitellään tekstien esiin nostamia tunteita ja ajatuksia. Huonoja tai vääränlaisia tekstejä kirjallisuusterapiassa ei ole.
Typön mukaan kirjallisuusterapia sopii kaikille. Kirjallisuusharrastus, saati oma kirjoittajan tausta eivät ole oleellisia.
”Toki jonkinlainen suhde kirjallisuuteen tai teksteihin on hyödyksi”, Typpö sanoo.
”Juuri nyt ohjaan esimerkiksi Kamalat äidit -ryhmää, eli teini-ikäisten lasten äitejä.”
Valviran hyväksyntää kirjallisuusterapialla ei ole. Sen saaminen kuuluu kirjallisuusterapiayhdistyksen tavoitteisiin.
”Se olisi uskottavuuden kannalta tärkeää, ja osoittaisi myös, että toimimme eettisten ohjeiden mukaisesti. Vakavassa tilanteessa olevan asiakkaan ohjaamme esimerkiksi psykoterapeutin puheille.”
OIKAISU 15.5. klo 12.20: Toisin kuin tämän jutun printtiversiossa kerrottiin, Annamari Typpö ei opiskele kirjallisuusterapiaohjaajaksi Tampereen kesäyliopistossa. Hän on valmistunut kirjallisuusterapiaohjaajaksi Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyksiköstä ja opiskelee siellä nyt kirjallisuusterapeutiksi.
Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka