Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson ei nauti Journalistiliiton valtuuston luottamusta. Tämä selvisi torstaina 30. marraskuuta Helsingissä, kun syyskokoukseen kokoontunut valtuusto äänesti asiasta.
Äänestys päätyi Petterssonin epäluottamuksen kannalle äänin 33 – 32.
Äänestystä esitti Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen valtuutettu Tiina Mansikka.
Toistaiseksi on epäselvää, mitä äänestystulos Petterssonin jatkon kannalta tarkoittaa. Äänestystulos on valtuuston kannanotto Petterssonin asemasta. Sillä ei ole juridista merkitystä, sillä liiton työntekijöiden työsuhteista päättää liiton hallitus. Tiistaihin 5. joulukuuta mennessä liiton hallitus ei ollut tehnyt ratkaisua Petterssonin asemasta Journalistin päätoimittajana.
Journalistiliiton hallitus oli aiemmin samalla viikolla päättänyt omassa kokouksessaan antaa Petterssonille vakavat moitteet. Hallitus päätyi kuitenkin myös siihen, että Pettersson saa jatkaa työssään Journalistin päätoimittajana.
Petterssoniin on viime viikkoina kohdistunut voimakasta kritiikkiä. Tekijänoikeusneuvoston marraskuun alussa tekemän päätöksen mukaan Pettersson lainasi tutkijoiden artikkeleita hyvän tavan vastaisesti tietokirjassaan Suomen historian jännät naiset (2022).
Petterssonin toiminnan lisäksi osaa liiton jäsenistä on suututtanut liiton viestintälinja. Journalistiliittoa on moitittu vaikenemisesta ja Pettersson-lausuntojen linjattomuudesta.
Lehtien kriittisen kirjoittelun kiihtyminen näkyi valtuustosalissa noin neljän tunnin mittaisena monipolvisena ja kiihkeänä keskusteluna. Osa puheenvuoroja käyttäneistä valtuutetuista ilmaisi voimakkaan huolensa Petterssonin tapauksen liitolle aiheuttamasta mainehaitasta.
Toisaalta osa puhujista ilmaisi tyytyväisyytensä Petterssonin omaa toimintaansa koskevaan anteeksipyyntöön. Ymmärrystä sai myös puheenjohtaja Hanne Ahon anteeksipyyntö, joka koski Journalistiliiton viestinnän epäselvyyttä Pettersson-prosessin eri vaiheissa.
Puheenjohtaja Aho aloitti valtuustokeskustelun puheenvuorollaan, jossa hän korosti olevansa valmis ”tekemään mitä tahansa liiton hyväksi”.
Aho myönsi tehneensä virheitä esimerkiksi siinä, millaisia kommentteja hän antoi asiasta julkisuuteen. Ahon mielestä oli virhe pohtia julkisesti, vaikuttaako tekijänoikeusneuvoston lausunto jollain tapaa journalismiin ja tietokirjallisuuteen.
”Emme ajattele, että siteerauskäytännöt olisivat koskaan olleet journalismissa epäselviä”, Aho sanoi.
Ahon mukaan tilannetta hankaloitti se, että myrskyn silmään joutui juuri Pettersson, joka normaalisti johtaa liiton viestintää – myös kriisiviestintää.
Maria Pettersson painotti puheenvuorossaan olevansa pahoillaan siitä, millaisia ikävyyksiä Journalistiliitolle ja sen jäsenille on seurannut hänen epäonnistuneesta lähteiden käytöstään.
”Myös oma viestintäni asiasta meni aivan pieleen”, Pettersson sanoi.
”Minun olisi pitänyt pyytää heti anteeksi eikä spekuloida alan yleisillä käytännöillä.”
Pettersson sanoi olevansa valmis tekemään liiton ja Journalistin eteen jatkossa kovemmin töitä kuin koskaan ennen.
Itä-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen Tiina Mansikka totesi liiton olevan nyt mahdollisesti syvemmässä suossa kuin koskaan aiemmin.
”Emme olisi tässä tilanteessa, jos Pettersson olisi tunnustanut virheensä ajoissa”, Mansikka sanoi.
”Ja jos Hanne Aho ja liiton hallitus eivät olisi kiiruhtaneet häntä sokeasti tukemaan.”
Moni puhuja nosti esiin liiton viestinnän epäonnistuminen luottamuskriisin ratkaisemisessa.
”Liiton tiedottajalla Mika Heijarilla on vuosien kokemus VR:n viestintäjohtajan työstä”, huomautti Pirkanmaan Journalistiyhdistyksen Mikko Peltoniemi.
”Se työ on kriisiviestintää, jos jokin. Miksei Heijarin kokemusta ole hyödynnetty tässä kriisissä?” Peltoniemi kysyi.
Suomen freelance-journalistien Tuukka Tuomasjukka huomautti Journalistiliiton edustavan myös kustannustoimittajia.
”On häpeällistä, että liitto lähti mukaan kustantajien spinnaukseen, että lähteiden puutteellinen merkitseminen olisi yleinenkin tapa”, Tuomasjukka sanoi.
Tuomasjukan mukaan freelancereiden on helppo erota liitosta, jos se ei edusta heidän arvojaan.
”Freelancerit eivät kuulu liittoon ansiosidonnaisen päivärahan takia, vaan esimerkiksi ammattiylpeyden.”
Valtuustoa puhutti Pettersson-keskustelun yhteydessä myös armon käsite. Samanaikaisesti Petterssonilta vaadittiin silti vastuun kantamista. RTTL:n Risto Mattila sanoi sinänsä kannattavansa armeliaisuutta, ”koska maailma on kylmä ja armoton”. Mattilan mukaan virheitä on myönnetty, mutta vastuuta on myös siirrelty.
”Kuka ottaa näistä virheistä vastuun ja millä tavalla”, Mattila kysyi.
”Valtuusto ei voi vain siunata asiaa ja todeta, että näin tämä nyt meni. Petterssonin asema tekijänoikeuksia puolustavan liiton lehdessä on hankala. Hänen uskottavuutensa on mennyt, eikä hänen pitäisi jatkaa työssään.”
Niin ikään RTTL:oa edustava Miika Lauriala toivoi asiassa armoa.
”Se on ammattiyhdistystoiminnan ytimessä.”
Helsingin seudun journalistien Jussi Ahlroth lainasi Sirpa Kähkösen Finlandia-puheen ajatusta kulttuuriin ilmaantuneesta kovuuden juonteesta, jossa armoa ei anneta ja tuomiot jaetaan nopeasti.
Päätetäänkö Journalistiliitossa työsuhteita sosiaalisen median vaatimusten vuoksi, Ahlroth kysyi.
”Ammattiliitto on solidaarisuustyötä, jonka ytimessä on empatia. Nyt julkisuudessa puhutaan ihan toisella, verenjanon äänellä. Meidän on oltava parempia.”
SFJ:n Jaakko Kankaanpää puolestaan totesi anteeksisaamisen olevan kaunista. Asiassa on kuitenkin kyse liiton julkisuuskuvasta, hän jatkoi.
”Kritiikkiä ei pidä vähätellä kuittaamalla se somemölinäksi”, hän jatkoi.
Muutama valtuutettu huomautti liiton mainehaitan rajoittuvan lopulta pienen kuplan sisälle.
”Suurinta osaa jäsenistä tämä ei kiinnosta pätkääkään”, HSJ:n Lauri Nuoska kiteytti.
”On puhuttu, että tässä liiton sisäpiiri suojelee omiaan. En ole nähnyt koko aikanani liiton luottamustehtävissä mitään sisäpiirejä. Jos näkisin, eroaisin liitosta heti.”
RTTL:oa edustava Journalistiliiton hallituksen jäsen Jarno Miettinen huomautti, että hallitus on Petterssonin työnantaja. Sen on noudatettava myös lakia.
”Emme voi irtisanoa työntekijöitä tuosta vain.”
ISSY:n Tiina Mansikka totesi keskustelun lopuksi, että anteeksianto ei poista keskeistä ongelmaa, liiton maineen vahingoittumista. Mansikan esityksestä valtuusto päätyi äänestämään Petterssonin luottamuksesta.
Hallituksen tai puheenjohtaja Hanne Ahon luottamusäänestystä valtuustossa ei esitetty.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
