Liitto

Poliisi esti kuvajournalistien työtä julkisella paikalla

Turkin suurlähetystön edessä pidettiin helmikuun lopussa mielenilmaus, jossa poltettiin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kuva.

Kuvajournalisti Miro Johansson oli kuvaamassa tapahtumaa freelancerina, mutta poliisi otti hänet kiinni. Johansson sanoi olevansa journalisti ja ehdotti, että hän näyttäisi pressikorttinsa. Poliisit eivät kuitenkaan olleet Johanssonin mukaan asiasta kiinnostuneita.

Johanssonia epäiltiin kunnianloukkauksesta, joka liittyi Erdoğanin kuvan polttamiseen. Syyte hylättiin pian, mutta muistikortti jäi poliisin haltuun.

Mielenosoituksesta uutisoitiin näyttävästi monissa tiedotusvälineissä. Kuvituksena käytettiin kuvituskuvia ja kuvakaappauksia, sillä Johansson oli tiettävästi ainoa paikalla ollut ammattivalokuvaaja.

”Sain muistikortin poliisilta takaisin viikko mielenosoituksen jälkeen ja yritin myydä kuvia. Eräs tuttu pomo sanoi, että hienot kuvat, mutta tapaus ei ole enää ajankohtainen.”

Poliisi puuttui julkisella paikalla kuvaamiseen helmikuun lopulla myös Aalistunturilla.

Kolmijalan päällä istuvat aktivistit estivät koneiden ja rekkojen kulkemisen tiellä. Poliisi halusi aktivistit maan kamaralle, joten kolmijalka piti pilkkoa.

Dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari kuvaustiimeineen halusi dokumentoida tapausta. Poliisi kielsi kuvaamasta sahausta.

Oulun valvonta- ja hälytystoimintayksikön johtaja perusteli Helsingin Sanomissa kieltoa vetoamalla poliisin ”teknisiin ja taktisiin menetelmiin”.


Julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua. Kuvaaminen ei myöskään edellytä lupaa.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander sanoi Helsingin Sanomissa, että kuvauskiellolle Aalistunturilla ei löydy perusteita laista. Journalistiliiton juristi Tytti Oras on professorin kanssa samaa mieltä.

Julkisella paikalla kuvaamisessa journalistin kannalta tilanteen yksityiskohdilla on kuitenkin väliä, Oras kertoo: kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua.

”Poliisi voi sakottaa, jos journalisti esimerkiksi jättää autonsa liikenneturvallisuutta vaarantaen keskelle tietä lähtiessään kuvaamaan onnettomuuspaikkaa. Kyse ei tällöin ole kuvaamisen kieltämisestä, vaan ihan muusta asiasta.”

Miro Johanssonin tapaus on journalistin työn näkökulmasta ikävä, muttei poikkeuksellinen tapaus, Oras kertoo.

”Smash Asem -mielenosoituksessa tapahtunutta journalistin kiinniottoa käsiteltiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asti. Pressikortista huolimatta poliisi ei tuolloinkaan tunnistanut journalistia journalistiksi.”

Muistikortin takavarikoiminen oli Oraksen mukaan kyseenalainen teko.

”Poliisi toki palautti takavarikoidun omaisuuden, kun Journalistiliiton juristi sitä pyysi, mutta se ei tietenkään ratkaise ydinongelmaa.”