Viestikoekeskusuutisointia koskeva oikeudenkäynti on kääntymässä tältä erää kohti loppua.

Syyttäjä ja Puolustusvoimat antoivat tänään Helsingin käräjäoikeudessa loppulausuntonsa. Puolustuksen loppulausuntojen vuoro on huomenna keskiviikkona.

Kolmea Helsingin Sanomien journalistia syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syyttäjän mukaan Helsingin Sanomissa vuonna 2017 julkaistu artikkeli sisälsi salassapidettäviä tietoja. Kaikki kolme syytettyä kiistävät syyllistyneensä rikokseen.


Loppulausuntoja on seuraamassa myös kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) edustaja Pavol Szalai. Szalai on järjestön EU ja Balkan -asioista vastaava päällikkö.

Szalain mukaan oikeudenkäynti on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa.

”Olemme huolissamme, kun lehdistönvapausindeksissä korkealle arvioidussa maassa käydään rikosoikeutta journalisteja vastaan heidän työnsä takia”, Szalai sanoo.

”Suomen esimerkillä voi olla vaikutusta lehdistönvapauden kehitykseen koko maailmassa.”

Suomi on Toimittajat ilman rajoja -järjestön indeksissä sijalla viisi. Pudotukseen kakkosijalta vaikutti muun muassa meneillään oleva oikeudenkäynti.

Szalain mukaan työtään tekevien toimittajien syyttäminen vaikuttaa ”ilman muuta” Suomen kansainväliseen maineeseen lehdistönvapauden mallimaana.

”Suomi on perinteisesti puolustanut sananvapautta kansainvälisissä yhteyksissä ja myös tarjonnut suojaa muista maista paenneella journalisteille”, Szalai muistuttaa.

”Viranomaiset esimerkiksi Kreikassa ja Bulgariassa, jotka ovat EU-maista lehdistönvapausindeksin pohjalla, seuraavat Suomen viranomaisten toimintaa. He tarkkailevat, millaisista asioista journalisteja voidaan Suomessa syyttää.”

RSF on huolissaan myös muun muassa oikeudenkäynnin pituudesta. Se on omiaan aiheuttamaan epävarmuutta journalisteissa ja saattaa johtaa itsesensuuriin, Szalai sanoo.

Hän pitää myös erikoisena, että vaikka oikeudenkäynnin pitäisi olla enää loppulausuntoja vailla, esiin tuotiin vielä tänään uusia mahdollisia syytteitä, jotka saattavat vaikuttaa oikeudenkäyntiin merkittävästi.

Erityisesti Szalai kiinnittää huomiota siihen, että journalisteja syytetään myös julkaisemattomista jutuista.

”Nyt syytteessä olevat toimittajat eivät myöskään ole tehneet julkaisupäätöstä”, hän sanoo.

Szalai toteaa, että Suomen on tietenkin huolehdittava kansallisesta turvallisuudesta.

”Myös turvallisuuskoneiston tulee kuitenkin olla arvioinnin kohteena, ja tällaista journalistista työtä Helsingin Sanomien toimittajat ovat tehneet.”

Myös Suomen Journalistiliitto pitää syytteitä sananvapauden kannalta erittäin vakavana asiana.


Tiistaina käräjäoikeudessa käytiin ensin läpi joukko kirjallisia todisteita, joiden avulla pyrittiin edelleen selvittämään, ovatko Helsingin Sanomien jutussa julkaistut tiedot olleet esillä julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten puolustus on esittänyt. Tämän jälkeen siirryttiin syyttäjän ja puolustusvoimien loppulausuntoihin.

Oikeudenkäyntiä on käyty syyttäjän vaatimuksesta pitkälti suljetuin ovin.

Muun muassa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on kritisoinut syyttäjän toimintaa ja esimerkiksi sitä, ettei syyttäjä tuo oikeuteen kaikkia asiakirjoja.

”Kyllä on aika ongelmallinen tilanne, jos tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa asiakirjan sisältöön asiakirjaa näkemättä”, hän sanoi MTV Uutisille.

Syyttäjä on oikeudenkäynnin kuluessa myös muuttanut teonkuvausta. Puolustus on pitänyt syyttäjän toimintaa hyvin erikoisena.

Nyt epävarmuus jatkuu, kun kertaalleen syyttämättäjättämispäätöksen tehnyt syyttäjä pohtii, syyttäisikö sittenkin entistä päätoimittajaa Kaius Niemeä.

Käräjäoikeus ilmoittaa loppulausuntojen jälkeen, milloin antaa tuomionsa.