Sananvapaus

KKO: Nya Ålandin toimittajat syyttömiä kunnianloukkaukseen

Korkein oikeus on hylännyt Nya Ålandin entistä politiikan toimittajaa Annica Lindströmiä ja lehden entistä päätoimittajaa Jonas Bladhia vastaan nostetut syytteet yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta.

Syytteet liittyivät Nya Ålandissa vuonna 2016 julkaistuun uutisjuttuun, jossa kerrottiin ahvenanmaalaisen elokuvateatteriyrittäjän hämäristä liiketoimista Turussa. Nya Ålandin juttu perustui Long Playn laajempaan artikkeliin yrittäjän toiminnasta.

Nya Ålandin jutussa miehen nimeä ei mainittu. Lehti julkaisi kuitenkin verkkojutussaan linkin alkuperäiseen artikkeliin.

Syytteen mukaan lehti saattoi näin toimiessaan miehen nimen lukijoiden nähtäville jo esitutkintavaiheessa.

Korkein oikeus toteaa päätöksessään, että Nya Ålandin artikkelissa esitetyt tiedot koskivat miehen yksityiselämää. KKO kuitenkin katsoo, että haavoittuvassa asemassa olleiden ihmisten taloudelliseen hyväksikäyttöön liittyneiden rikosepäilyjen julkisesta käsittelemisestä oli yhteiskunnallista hyötyä.

Lisäksi Nya Ålandin juttuun linkattu Long Playn juttu perustui osin yrittäjän omaan haastatteluun. Nya Ålandilla oli siis syytä olettaa, että juttu oli tehty yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tästä syystä KKO katsoi, että nimen paljastaminen linkittämällä ei ollut selvästi ylittänyt sitä, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.

Ahvenanmaalainen yrittäjä teki rikosilmoituksen vain Nya Ålandin jutusta, ei Long Playn jutusta.

Ahvenanmaan käräjäoikeus oli alun perin hylännyt syytteet. Turun hovioikeus taas oli tuominnut Bladhin ja Lindströmin 30 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Long Playta vastaan ei asiassa nostettu syytteitä. Yrittäjä tuomittiin myöhemmin ehdolliseen vankeuteen.

Annica Lindströn kuvailee oloaan ”tosi tosi tosi helpottuneeksi.”

”Pitkäänhän tässä on mennyt. Jutun julkaisusta on yli kuusi vuotta”, Lindström sanoo.

”Olisi voinut toivoa, että asia olisi hoidettu nopeammin. Olimme alun perin varmoja, että tämä torpataan heti. Päätöstä odotellessa en uskaltanut kuin toivoa, että se on meidän kannaltamme oikea.”

Journalisti kirjoitti tapauksesta laajemmin joulukuussa 2021.


Journalistiliiton juristi Tytti Oras pitää KKO:n päätöstä kiinnostavana ja tervetulleena. Suomen lainsäädäntöä on sananvapausasioissa aina tulkittava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjan mukaisesti, Oras sanoo

”On merkittävää, että KKO joutuu kertomaan alemmille oikeusasteille, miten EIT:n linjaa pitää soveltaa. Linja on ollut sananvapausasioissa alemmissa oikeusasteissa aika horjuva”, Oras sanoo.

”Journalismi on arkista työtä. On aikamoista, jos tavallisesta uutisjutusta voi päätyä monen vuoden oikeusprosessiin ja korkeimpaan oikeuteen saakka.”

Oraksen mukaan tuomiossa on myös tuotu selkeästi esiin Journalistin ohjeiden merkitys: Jos noudatat niitä, et yleensä syyllisty rikokseen.

”Aiemmin sanottiin juuri näin. Viime aikoina on joutunut kysymään, pitääkö se enää paikkaansa. Nyt tämä periaate tuotiin hyvin vahvasti esiin: noudattaessasi alan eettistä standardia teet oikein”, Oras sanoo.

Oraksen mukaan tuomioiden perusteluissa on viime aikoina viitattu aiempaa useammin journalismin etiikkaan.

”Vaikka etiikkaan viittaaminen ei rikoksista puhuttaessa ole aina ihan ongelmatonta, tässä asiassa se oli ymmärrettävää. Tuomiossa on palattu kokonaisharkintaan. Jos rikosepäilyistä kerrotaan asiallisesti ja syyttämättä ketään, silloin voi kertoa vapaammin yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita. Journalismin etiikka on viime aikoina noussut yhä useammin esiin tuomioiden perusteluissa.”