Journalistin uutena kolumnistina aloittaa torstaina 16. syyskuuta Jussi Eronen.
Ensimmäisessä kolumnissaan hän kertoo, miten ja miksi vaihtoi pitkän journalistisen uran viestintään.
”Ajattelin, että monella on tämä kysymys mielessään. Nyt vastaan siihen jutussa, niin kaikki saavat tietää samaan aikaan”, Eronen sanoo.
Eronen työskenteli Suomen Kuvalehden toimituspäällikkönä lokakuuhun 2020 saakka. Silloin Otavamediassa päättyivät yt-neuvottelujen seurauksena noin kolmenkymmenen työntekijän työt.
Erosen uusi työpaikka on helsinkiläinen viestintätoimisto Drum, jossa hän aloitti elokuussa johtavana viestintäkonsulttina.
Miten aika työsuhteiden välillä muutti sinua?
”Ymmärrän nyt paremmin ihmisiä, jotka ovat työelämässä muutosten kohteena. Oli myös oikein hyödyllistä ja kasvattavaa olla freelancerina.”
Olet aiemmin ollut tilaava toimittaja. Mitä oivalsit, kun siirryit freelanceriksi?
”Opin arvostamaan ihmisiä, jotka pitävät freelanceriin yhteyttä. Mediatalojen ulkopuolella on tärkeää, että saa palautetta, tuntee kuuluvansa taloon ja että talo on kiinnostunut freelancerin työstä ja hyvinvoinnista.”
Ennen Suomen Kuvalehteä Eronen työskenteli Yleisradiossa ajankohtais- ja featuretiimin esihenkilönä ja MTV:ssa toimituspäällikkönä vastuualueenaan uutisten tutkiva ryhmä, aamu- ja ajankohtaisohjelmat sekä Suomi-areena.
Uuteen työhön Drumissa kuuluu ”strategista ja yhteiskunnallista viestintää, mediavalmennuksia ja johdon sparrausta”.
Miltä tuntuu mennä pitkän journalistin uran jälkeen valmentamaan niitä, joilta journalistit kysyvät kysymyksensä?
”Äärimmäisen mielenkiintoiselta. Olen ollut 25 vuotta mikrofoni kädessä koputtelemassa erilaisia ovia. Nyt pääsen kurkistamaan ovien sisäpuolelle, mitä organisaatioissa oikeasti tehdään, suunnitellaan ja ajatellaan. Tämä on melkoinen näköalapaikka.”
Eronen ei tunne huonoa omatuntoa siitä, että valmentaa yritysten edustajia selviytymään paremmin journalistien hankalista kysymyksistä – päinvastoin.
”Hyvin valmennetut ihmiset osaavat palvella toimittajia paremmin, eli heidän vastauksistaan saa selvää”, Eronen sanoo.
Hän huomauttaa, että on ylimielistä ajatella journalistisen työn olevan ainoaa merkityksellistä työtä.
”Myös monen muun alan organisaatiot tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää ja hyödyllistä hommaa, ja viestintä pystyy auttamaan siinä työssä.”
Jos Eronen joskus palaa journalistiksi, hän ei usko yritysten salaisuuksien haittaavan työtään.
”Sain myös Otavamedian, Yleisradion ja MTV:n johtotehtävissä tietää liikesalaisuuksia, joita en voi hyödyntää. Eivät muut yritykset poikkea siitä. Se, että ihmiset työskentelevät urallaan monissa organisaatioissa, lisää keskinäistä ymmärrystä,ymmärrystä yhteiskunnasta ja ehkä yhteiskunnan toimivuuttakin.
Kolumneissaan Eronen aikoo kirjoittaa journalismin ja viestinnän rajapinnasta sekä media-alan työstä, johtamisesta ja ilmiöistä.
Hänen ensimmäisiä havaintojaan viestinnästä on, että työt eivät taida sieltäkään tekemällä loppua.
”Ihmiset odottavat nykyään laadukasta viestintää, mutta eivät aina saa sitä. Esimerkiksi kaupungin iso rakennushanke saattaa seistä pitkään viivästyneenä, eikä veronmaksajille kerrota, miksi se ei valmistu ja miksi katu pysyy suljettuna.”
Tilannetta ei kuulemma ole jääty katsomaan tumput suorina. Erosen mukaan viestintäala ”elää, kasvaa, kehittyy ja palkkaa koko ajan osaajia. Tunnelma on eteenpäin katsova ja tulevaisuuteen uskova.”
Journalistipiireissä viestinnän töitä ajatellaan joskus pelastusrenkaana, johon voi tarttua, jos työt journalistina loppuvat. Toisaalta sitäkin kuulee, että työtahti on viestintätoimistoissa vielä kovempi kuin toimituksissa.
Erosen mielestä noin neljänkymmenen hengen Drumissa keinot hallita kiirettä ja työkuormaa tuntuvat toimivan.
”Töitä tehdään tehokkaasti, toiminta vaikuttaa ketterältä ja hyvin organisoidulta. Ihmiset jakavat keskenään osaamistaan ja työtä kiiretilanteessa. Päätökset syntyvät nopeasti.”
Urallaan päällikkötoimittajana Eronen uskoi taitoon kerätä oikeanlainen tiimi ja valmentaa sen jäseniä heidän vahvuuksiensa kautta. Keskeistä oli myös saada tiimi pelaamaan yhteen.
”Toimittajan työ on taidekäsityöläisen työtä. Siinä on tärkeää olla paljon omaa toimintavapautta, mutta mosaiikin pitää myös toimia yhteen.“
Maikkarilta, Ylestä ja Otavamediasta mieleen on jäänyt niiden eroja vahvemmin yksi yhdistävä asia.
”Kaikissa oli vahva omanarvontunto ja luottamus siihen, että täällä tehdään parasta mahdollista suomalaista journalismia. Terve usko omiin kykyihin on hyvä asia. Samalla pitää muistaa, että myös ne toiset ovat tosi hyviä.”
Syksyllä 2015 Journalisti tenttasi Eroselta nimityshaastattelussa, miksi hän siirtyy pitkältä MTV-uralta Yleen. Puhetta oli hänen rakentamansa ajankohtaistoimituksen, dream teamin, alasajosta yhtiön talouskurimuksessa.
Loppuvuodesta 2016 Eronen ja Salla Vuorikoski irtisanoutuivat Ylestä, kun siellä tuli erimielisyyksiä journalistisesta linjasta silloisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen kanssa.
Viime syksynä Eronen poistui Otavamediasta yhtäkkiä.
Ympärilläsi tapahtuu aina. Mitä erityisen kiinnostavaa saamme pian kuulla viestintäalalta?
”Sitä sanotaan, että mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, varsinkaan tulevaisuuden ennustaminen. Näyttää siltä, että työssäni tulee olemaan tosi paljon mielenkiintoisia juttuja. Mutta mikä niistä sitten on kaikkein mielenkiintoisin, sitä en osaa vielä sanoa.”