Sanomalehtimies käsitteli huhtikuussa 1940 talvisodan tuhoja. Edellisessä kuussa päättynyt sota oli tuottanut ”sanomalehtimieskunnalle suuria vahinkoja ja vakavia vaurioita”.
Venäjälle luovutetuilla alueilla oli ilmestynyt 14 sanomalehteä, ja 15 muuta lehteä oli lopetettu.
”Täten on maamme päivälehdistöstä yhdellä iskulla lähes neljännes pyyhkäisty pois”, lehti kirjoitti.
Satakunta toimittajaa oli menettänyt työnsä ja vain kymmenen löytänyt uuden. Neljännes toimitusten henkilökunnasta oli määrätty ”propagandahommiin, erilaisiin esikunta- ja kansliatehtäviin ja varsinaiseen rintamapalvelukseenkin”.
Evakoista kannettiin huolta.
”Melkein kaikki Itä-Suomen sanomalehtimiehet joutuivat jättämään kotinsa niin kiireesti, että eivät ehtineet ottaa mukaansa muuta kuin vähän vaatteita ja joitakin arvoesineitä, usein ei edes sitäkään.”
Lehtien ilmoittajat olivat kaikonneet. Sanomalehtimies epäili, olisiko niillä varaa ottaa palveluksesta palaavat miehet uudelleen töihin.

Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Haastattelujen saaminen on vaikeutunut, arvioivat kokeneet journalistit. Miksi asiantuntijat suhtautuvat pyyntöihin nihkeästi?
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige