Hyvä apurahahakemus on kuin uutinen, sanoo Jokesin uusi puheenjohtaja Ville Hänninen

Miten aiot kehittää Jokesin toimintaa?
Aion jatkaa jo pitkään tehtyä kehitystyötä. Parin viime vuoden aikana olemme miettineet paljon rooliamme säätiönä. Joissain asioissa se on kasvanut merkittäväksi. Vuosittain apurahoihin budjetoidaan 1,6 miljoonaa euroa. Jaamme paljon apurahoja toimittajille esimerkiksi julkaisujen tekemiseen ja koulutukseen. Koko ajan mietitään, mitä painotetaan ja mikä ihmisiä voisi tulevaisuudessa kiinnostaa. Esimerkiksi journalistien tukirahaston toiminnan käynnistäminen viime vuonna mediatalojen ja alan liittojen kanssa oli tärkeää.

Onko kurssien, työskentelyapurahojen ja stipendien nykyinen jakosuhde oikea?
Maailma vaikuttaa nyt meihin enemmän kuin me siihen. Koronatilanteen vuoksi olemme joutuneet perumaan monia koulutuksia, ja jakosuhde elää vähän sen mukaan, mikä pystytään toteuttamaan. Koko kevään hoin, että elo – syyskuussa tiedämme enemmän. Jaa-a, sanon nyt.

Uskotko, että pandemia muuttaa toimintaa pysyvästi?
En usko. Pandemian jälkeen saatetaan kyllä kokeilla enemmän etäkoulutuksia. Uskon kuitenkin, että ihmiset haluavat kohdata toisiaan. Aivan yhtä tärkeää kuin opettaminen on, että ihmiset kohtaavat vertaisiaan ja oppivat heidän kanssaan.

Miten pandemia on vaikuttanut jakopottiin?
Tähän mennessä sillä ei ole ollut suurta vaikutusta tämän vuoden Kopiosto-kertymään. Tapahtumat vaativat kuitenkin keväällä nopeaa reagointia. Jaoimme 40 freelancerille 5 800 euron korona-apurahat, ja hakijoiden määrä oli huomattava. Myös normaalissa keväthaussa hakemusten määrä oli suuri. Korona-apurahaan emme olleet tietenkään varautuneet. Kun päätimme siitä, ei ollut tietoa hallituksen tai muiden säätiöiden toimista. Ainakin itse koin, että oli suoranainen hätä, miten kukaan pääsee kevään yli. Kaikki symbolisetkin eleet tuntuivat tärkeiltä.

Kuinka ahkerasti journalistit hakevat Jokesin apurahoja?
Suhteellisen ahkerasti, mutta kannattaisi hakea ahkeramminkin. Rahaa on kuitenkin hyvin jaossa. Ymmärrän, että voi olla hankala päästä töistä koulutuksiin. Osalla toimittajista voi myös olla hakemuksen tekemisen pelkoa. Hyvä apurahahakemus ei kuitenkaan ratkaisevasti eroa klassisen uutisen kaavasta. Siinä kerrotaan olennainen tiivisti ja elävästi, tärkein ensin.

Tuleeko apurahoista yhä tärkeämpi tapa rahoittaa journalismia?
Kyllä suunta siltä vaikuttaa. Oletan, että myös suurissa säätiöissä mietitään, mikä rooli niillä voisi olla journalistisissa hankkeissa. Tämä on pieni maa, ja laatujournalismi on kovilla. Moni tärkeä aihe jää käsittelemättä.

Olet itse freelancer. Kuinka tärkeitä apurahat ovat sinulle?
Täysin keskeisiä. Työajastani iso osa menee kirjojen tekemiseen. Se on hommaa, joka ei taloudellisesti kannata, mutta jota pidän kulttuurisesti tärkeänä.