Journalistiliiton talous on vuosi vuodelta enemmän sijoitusten varassa. SJL:n viime vuoden tulos ennen sijoitustoiminnan tuottoja oli noin 964 000 euroa alijäämäinen. Omaisuuden ennakoitua suuremmat tuotot, noin 1 237 000 euroa, saavat kuitenkin tuloksen jälleen kerran plussalle.
”Alkuvuosi meni markkinoilla hyvin, loppuvuonna sijoitusten arvo laski, mutta se ei ehtinyt vielä näkyä tuloksessa”, sanoo Journalistiliiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti.
Edellisvuoteen verrattuna tulos on kuitenkin heikompi. Kun vuonna 2017 liiton tulos oli noin 686 000 euroa ylijäämäinen, nyt nettotuottoa tuli noin 274 000 euroa.
Kuluja kasvattivat hävityt oikeustapaukset, Journalismin päivän järjestäminen ja pressikorttien uusiminen.
Vaikka menot olivat suuret, ne jäivät noin 100 000 euroa budjetoitua pienemmiksi.
”Joka vuosi varaudutaan sellaisiin kuluihin, jotka eivät kaikki toteudu. Viime vuonna tällainen oli esimerkiksi Saariselän lomakiinteistöjen remontti, joka siirtyi tälle vuodelle”, Visti sanoo.
Säästöä viime vuonna tuli myös työttömyyskassamaksun alentumisesta. Sen ansiosta jäsenmaksukertymä kasvoi edellisvuodesta, vaikka liiton jäsenmäärä jatkoi pienentymistä.
Tästä vuodesta liitto ennakoi selvästi miinusmerkkistä. Ilman omaisuuden tuottoja vuodesta on budjetoitu liki 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun sijoitustoiminnan tulokseksi on arvioitu 730 000 euroa, tilikauden tulos jää reilut 450 000 pakkaselle, jos budjetti toteutuu. Visti ei silti ole huolissaan.
”Varsinaisen toiminnan tappio on ylärajoilla, mutta yksittäisinä vuosina tällainen tappio kestetään. Liitossa on tietoisesti päätetty panostaa toimintaan.”
Samaa mieltä on liiton talousvaliokunnan puheenjohtaja Marko Laitala.
”Alijäämä olisi tietenkin hyvä saada pienemmäksi, mutta toisaalta on niinkin, että tietyssä määrin sijoitustoiminnan tuottoja tuleekin käyttää toimintaan ja siten jäsenten hyväksi. Pelkkä varallisuuden kasvattaminen ei ole liiton ydintehtävä”, Tekniikka&Talouden uutispäällikkönä työskentelevä Laitala sanoo.
Journalistiliiton toiminnan selkänojana on mittava noin 23 miljoonan euron sijoitusomaisuus, jota on kasvattanut viime vuosien hyvä pörssikehitys. Omaisuudesta 31,4 prosenttia on sijoitettu osakerahastoihin, 46 prosenttia korkorahastoihin ja 22,6 prosenttia kiinteistösijoituksiin.
Laitala uskoo, että käyttämällä varallisuutta jäsenistöä hyödyttävään toimintaan, kuten koulutukseen, jäsenmäärä saadaan nousuun ja talous kestämään paremmin myös huonoja pörssivuosia.
”Alijäämän kasvu johtuu pitkälti jäsenmäärän vähenemisestä ja sitä kautta jäsenmaksutuottojen putoamisesta.”
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti