Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.
Miksi vaihdoit AFP:n Reutersiin?
Tuli tilaisuus hakea paikkaa, jossa on mahdollisuus kehittyä. Reutersilla on vahva talouspainotus. Toinen iso asia oli, että nyt minulla on työkaveri. AFP:llä pyöritin hommaa yksin Suomessa.
Millainen on tyypillinen päiväsi?
Suurin osa työajasta menee uutisseurantaan. Meidän täytyy olla perillä kaikesta. Seurattavat asiat eivät välttämättä johda heti juttuihin. Kun uutinen kehittyy ja ylittää kansainvälisen kynnyksen, täytyy olla heti valmiina kertomaan, miksi asia on merkittävä. Usein on rauhallista. Suomi on pieni maa. Täältä ei tule joka minuutti kansainvälistä uutista.
Mikä työssäsi on parasta?
Aluksi tuntui luksukselta, että voi mennä tapaamaan ihmisiä ilman, että tarvitsee tehdä juttua. Siihen kannustetaan. Tulin uutistoimistotöihin maailmasta, jossa toimittajat on nakitettu verkkovuoroihin naputtamaan, aina on joku homma kesken ja omat juttuideat pitää ujuttaa lankoina koneistoon, jotta niihin saisi käyttää aikaa.
Mikä on suurin ero kotimaisiin toimituksiin?
Kotimaassa uutisrima liikkuu sen mukaan, mikä on päivän anti. Meillä rima ei laske, vaikka jostain maasta ei olisi uutisia. AFP:llä sanottiin, ettei uutisvirtaa saa ”saastuttaa” tauhkalla. Silloin joukosta ei erota enää uutisia. Myös editointi on erilaista. Jutut editoidaan vähintään kahdesti.
Miten uutistekstit eroavat?
Suomalaisessa mediassa kannustetaan rikkomaan jutun vanhaa kaavaa, halutaan tarinallisia aloituksia ja saatetaan välttää suoria sitaatteja. Meillä uutisen kova ydin pitäisi olla suorana sitaattina, ja siteerata pitää sanasta sanaan.
Kuinka kovaa aikakisaa uutistoimistot käyvät?
Nopeudesta käydään todella kovaa kisaa, mutta se ei saa kostautua virheinä. Talousuutisten pitää olla ulkona heti. Se on sekuntipeliä.
Mikä Suomessa kiinnostaa kansainvälistä yleisöä?
Suomi on euromaa, joten kovaa ydintä on se, miten Suomen talous kehittyy. Myös kaikki pohjoismainen kiinnostaa – mitä outoa täällä lumisessa maassa tapahtuu.
Miksi suomalaisia huolestuttaa, mitä meistä ulkomailla sanotaan?
Olisiko se pienen maan syndroomaa? Huvittavinta on, kun meidän Suomessa istuvien uutistoimistojen toimittajien juttuja siteerataan kotimaan mediassa ja sanotaan, että nyt ulkomailla puhutaan meistä.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Vietän aikaa perheeni kanssa ja pelaan jalkapalloa FC Helsingin Pumpun Ripu-joukkueessa. Työni ei ole sellainen, jossa voi laittaa työpaikan oven kiinni ja lopettaa uutisseurannan. Se on kuormittavaa, mutta osa hommaa.
Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajana, Iltalehdessä ja Aamulehdessä. Koulutukseltaan Kauranen on valtiotieteiden maisteri.