Turun torin jälkeen

Turun puukotusten uutisoinnin jälkihoito alkoi toimituksessa heti tapahtumailtana 18. elokuuta. Silloin Kari Vainio kyseli kollegansa Riitta Monton kanssa etenkin kesätoimittajilta, miten nämä jaksavat.

”Varmistimme myös, että kaikki pääsevät kunnolla kotiin ja ettei kukaan jää ihan yksin tapahtuneen kanssa.”

Seuraavana maanantaina toimituksessa järjestettiin keskustelutilaisuus ja perjantaina toinen. Väkeä rohkaistiin myös hakemaan apua työterveyshuollosta ja jäämään tarvittaessa kotiin lepäämään.

Päätoimittajan omaa jaksamista ovat kannatelleet pitkän uran opit. Silti hän valehtelisi, jos väittäisi yöuniensa olleen ennallaan.

”Ja olisin kyllä huolissanikin, jos tämä ei tuntuisi missään.”

Ylimääräisille kierteille jälkihoito sinkoutui 20. elokuuta, kun Jussi Halla-aho (ps.) kyseenalaisti Facebookissa Rebekka Härkösen jutun puukotusten uhreja auttaneesta maahanmuuttajasta. Vaikka kommentti oli perusteeton, Härkönen sai vihaviestiryöpyn ja tappouhkauksen.

”On surullista, että eduskuntapuolueen puheenjohtaja toimii noin hetkellä, jolla jokaisen pitäisi kantaa huolta yhteenkuuluvaisuudesta. Koskaan ennen meitä ei ole vaadittu todistamaan, että joku on tehnyt jotain hyvää”, Vainio sanoo.

Ulkopuolisten pääsy toimitukseen on nyt estetty entistä tarkemmin ja sen ulkopuolella liikkumiseen on tehty uusia järjestelyjä. Vainiota harmittavat trollauksen setvimiseen kuluvat resurssit, joille olisi käyttöä uutistyössä.

Vihapuhetta ja Halla-ahon kommenttia Turun Sanomat kommentoi sekä jutuillaan että somessa. Silti tunnistettava on myös raja, jonka jälkeen oikeistakin perusteluista seuraa vain lisää turhaa vääntöä, Vainio sanoo.

Toimituksensa uutisointiin puukotuksista hän on tyytyväinen. Kiitosta saavat etenkin eri ammattilaisten yhteispeli ja hyvien haastateltavien löytäminen.

Kehitettävää hektinen uutistilanne paljasti esimerkiksi toimituksen videovalmiuksista. Sen sijaan Vappu Kaarenojan Suomen Kuvalehteen kirjoittama, Turun Sanomienkin uutisointia suominut kolumni ei saa Vainiota ripottelemaan tuhkaa.

”Iso kuva on kohdallaan, kun huomioi alun paineen ja sen, millaisiin ylilyönteihin kaikkialta tulvineissa ’tiedoissa’ olisi ollut eväät.”

Kritiikkiä lehti sai myös jutustaan 27. elokuuta, jossa haastateltiin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen vuosikymmeniä perehtyneeksi tutkijaksi esiteltyä nimetöntä henkilöä. Jutussa ei ollut toimittajankaan nimeä.

”Ratkaisu on harvinainen, mutta tässä tapauksessa perusteltu. Näin toimimme vain ja ainoastaan tutkijan suojelemiseksi”, Vainio sanoo.

Lue lisää: Media ei voi kieltää terrorismilta sillä tavoiteltua huomiota, mutta ehdoitta sitä ei tarvitse antaa, sanoo HS:n Jukka Huusko.