Media-ala

Kirja-ala toivoo railakasta joulua

Vuosia laskenut kirjamyynti takeltelee pienistä positiivisista merkeistä huolimatta.

Kirjamyynnin luvut ovat yhä laskussa. Kirjojen myynnistä on saatu rahaa tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 7,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista.

Kirjamyynti on takkuillut jo vuosia. Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho vakuuttaa, ettei syytä synkkyyteen silti ole. Kirjakauppojen tulokset kohenivat viime vuonna puoli prosenttia, ja uudistuneet opetussuunnitelmat ovat auttaneet oppikirjapuolta.

Laihon mukaan loppuvuosi ratkaisee sen, onko kirja-alan kokonaismyynnin kehitys tänä vuonna ”plus vai miinus nolla”.

”Meillä on vain yksi sesonki, isänpäivästä jouluun”, Laiho sanoo.

 

Joulusesonkiin luottaa moni kustantaja. Bonnier Books Finlandin toimitusjohtaja Timo Julkunen arvioi, että hyvä joulu saattaa kääntää hänen luotsaamiensa kustantamojen Tammen, WSOY:n, Johnny Knigan ja Readme.fin myynnin piirun verran kasvun puolelle.

”Ei tässä kasvua haettukaan, vaan että pysytään ennallaan”, hän sanoo.

Koko alan kääntyminen nousuun vaatisi hänen mielestään ”aika railakkaan joulun”.

Gummeruksen Anna Baijars sanoo kustantamonsa vuoden sujuneen suunnitelmien mukaan.

”Juuri nyt tilanne näyttää erityisen hyvältä, kiitos varsinkin Finlandia-palkinnon voittaneen Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanin”, Baijars sanoo.

Baijars pitää positiivisena sitä, että esimerkiksi markettien kirjamyynti ja verkkokauppa näyttää olevan kasvussa.

Otava lähtee joulumyyntiin plussatuloksella. Toimitusjohtaja Pasi Vainio arvioi yhtiönsä kasvattavan markkinaosuuttaan yleisen kirjallisuuden puolella, joka kokonaisuudessaan on laskussa.

Vainion mielestä kirjan kriisistä puhumisen sijaan pitäisi puhua lukemisen kriisistä. Lukijoiden vapaa-ajasta kilpailee kasvava määrä mediatuotteita, ja se vaikuttaa kirjan asemaan.

Yksi keino kiriä kisassa on tavoitella lukijoita suoraan. Esimerkiksi Schildts&Söderströmsin ja Kustantamo S&S:n toimitusjohtaja Mari Koli sanoo kustantamoidensa etsivän uusia väyliä kirjakauppamyynnin oheen.

Hänen mielestään kustantamojen kannattaisi tarttua some-markkinointiin, omien kirjatapahtumien järjestämiseen ja suoramyyntiin entistä innostuneemmin.

”Sen sijaan, että lamautuisi kauhusta, on tehtävä töitä ja vietävä kirjat sinne, missä lukijat ovat”, Koli sanoo.

Kolin kustantamojen talous näyttää hyvältä, mutta turvallisuuden tunteeseen hän ei tuudittaudu.

”Joka vuosi on keksittävä keinot uudelleen.”

 

Tietokirjojen myynti ei ole aivan yhtä jyrkässä laskussa kuin kaunokirjallisuuden. Se on vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana vähentynyt pari prosenttia, kun taas kaunokirjoja on myyty seitsemisen prosenttia vähemmän.

Ammattikirjallisuutta kustantavan Alma Talent Pron johtaja Maria Ampiala sanoo myynnin kehityksen olevan vakaata. Sähköiset kirjat ja palvelut, kuten ammattikirjojen verkkokirjahylly ja Suomen Laki -hakupalvelu, paikkaavat laskevaa printtimyyntiä.

Sähköisten kirjojen myynti näyttää painettuja kirjoja paremmalta. Niiden myynti on kasvanut 5,9 prosenttia. Etenkin ladattavien äänikirjojen myynti on kasvanut huimasti, peräti 56 prosenttia.

Luku selittyy sillä, että vähäinen myynti on helppo tuplata. Apaja kiinnostaa monia: tänä vuonna toimintansa ovat aloittaneet Suomessa ääni- ja e-kirjoja kuukausimaksulla tarjoavat Storytel ja Bonnierin omistama BookBeat.

Storytelin kanssa lokakuussa yhteistyön aloittaneen Otavan Pasi Vainio uskoo painetun kirjan olevan vallitseva julkaisumuoto vielä pitkään.

”On silti tärkeä seurata kehitystä ja vaikuttaa siihen, että lukijat voivat kohdata kirjat kaikissa muodoissa.”

Kasvua vai ei?

Kirjamyyntiä tilastoivat Suomen Kustannusyhdistys, Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus. Niiden luvuissa on eroja, jotka selittyvät tilastointitavoilla. Vuoden kuluessa päivittyvää pikatilastoa julkaisee Kustannusyhdistys.

Tilastokeskuksen mukaan kirjamyynti kasvoi vuonna 2015 neljä prosenttia, kun taas kustantajien tilaston mukaan se laski 5,3 prosenttia. Tilastokeskuksen luvuissa mukana ovat myös esimerkiksi antikvariaatit.