Journalistiliitto aikoo jatkossa painottaa toiminnassaan aiempaa tehokkaampaa jäsenhankintaa ja kustannustehokkuutta. Myös säästömahdollisuuksien etsiminen jatkuu. Lisäksi liitto pyrkii sijoituspolitiikkansa aktiiviseen arvioimiseen. Sijoittamisen riskitasot se aikoo pitää edelleen matalalla.
Liitto arvioi keräävänsä ensi vuonna 5,6 miljoonaa euroa jäsenmaksuja. Yhdistyksille se maksaa 989 000 euroa ja työttömyyskassalle 696 000 euroa. Varsinaisen toiminnan kulut ovat yhteensä 4,6 miljoonaa euroa.
Tulos jäisi 800 000 euroa tappiolle, mutta liitto arvioi sijoituksiensa tuottavan 970 000 euroa.
Liiton varsinaisen toiminnan tulos on jo vuosia ollut alijäämäinen. Talous on kuluvana vuonna ollut vakaa, mutta se on viime vuosien tavoin paljolti sijoitustoiminnan tuottojen varassa.
Liitto pyrkii tulevina vuosina vähentämään riippuvuuttaan sijoittamisesta. Yhtenä keinona jäsenhankinnan tehostamiseksi liiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan marraskuun lopulla Helsingin Seudun Journalistien aloitteen jäsenyyden suosittelusta pientä palkkiota vastaan.
Vuoden 2024 tammi – syyskuussa Journalistiliitolla on toiminnan alijäämää yli 330 000 euroa, mutta sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot lähentelevät 700 000 euroa. Näin liiton talous on vuonna 2024 kaikkiaan noin 360 000 euroa plussalla.
Liitto on viime vuosina säästänyt kuluja muun muassa kilpailuttamalla vakuutukset ja muuttamalla pienempiin tiloihin.
”Isot säästöt on jo tehty”, Journalistiliiton talous- ja hallintopäällikkö Sirpa Hannula toteaa.
Hannula esitteli kuluvan vuoden tulosta ja ensi vuoden talousarviota Journalistiliiton valtuuston kokouksessa Helsingissä 28. marraskuuta.
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa
