Päätoimittaja Maria Petterssonin irtisanoutumiseen joulukuussa 2023 päättynyt Journalistiliiton luottamuskriisi on johtanut muun muassa liiton kriisiviestintäsuunnitelman päivittämiseen.
Journalistiliiton viestintäresursseja ei kuitenkaan olla lisäämässä.
Journalistiliiton valtuusto käsitteli 23. toukokuuta pitämässään kokouksessa Helsingissä viestintäasiantuntija Lilly Korpiolan laatimaa raporttia liiton viestinnästä loppuvuoden 2023 kriisin aikana.
Kokouksessa Korpiolan raporttia kommentoi vain muutama valtuutettu, eikä se aiheuttanut muutenkaan isompia reaktioita.
Liitto joutui viime marraskuussa myrskyn silmään, kun päätoimittaja Petterssonin tietokirjan siteerauskäytännöistä noussut mediakohu laajeni koskemaan myös Petterssonin asemaa Journalistin päätoimittajana ja Journalistiliiton viestintäjohtajana.
Korpiola selvitti valtuuston toimeksiannosta, miten liiton viestintä kriisin aikana onnistui. Lisäksi hän laati liitolle kriisiviestintää koskevia kehittämisehdotuksia.
Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjan siteerauskäytäntöihin liittyvä keskustelu alkoi syksyllä 2022. Keskustelu keskittyi aluksi Petterssoniin eikä hänen rooliinsa Journalistiliitossa.
Tilanne muuttui lokakuussa 2023, kun tekijänoikeusneuvosto antoi lausuntonsa Petterssonin kirjasta. Neuvoston mukaan kirjan siteerauskäytännöissä oli puutteita. Mediajulkisuus alkoi kohdistua entistä enemmän myös liittoon, kun puheenjohtaja Hanne Aho pohti liiton tiedotteessa lausunnon vaikutuksia ”alan käytäntöihin.”
Korpiolan mukaan kriisin syntyyn vaikutti muun muassa liiton ja Journalistin päätoimittajan tehtävä alan eettisten periaatteiden vaalijana.
Korpiolan mukaan asian julkisen käsittelyn aikana liiton viestinnän resurssit eivät riittäneet tilanteen hallintaan. Pelkästään liittoa koskevien somekommenttien määrä monisatakertaistui. Liiton kriisiviestintäsuunnitelma ei ollut kriisin alkaessa valmistunut.
Kriisistä viestiminen jäi suurelta osin puheenjohtaja Ahon tehtäväksi, kun liiton viestintää johtanut Pettersson oli itse kriisin keskellä. Varahenkilöjärjestelmää ei ollut.
Korpiola suosittelee liitolle kriisiviestisuunnitelman kehittämistä ja säännöllistä päivittämistä. Hän suosittelee myös muun muassa kriisiviestintäkoulutuksien järjestämistä, mediavalmennusta ja kriisien jälkihoidon kehittämistä.
Lilly Korpiolan mukaan Journalistiliitto joutui talvella ”kokoluokkaa isomman organisaation kriisiin”.
”Ennen loppuvuotta 2023 sen etenemistä oli mahdotonta ennustaa. En tiedä, olisiko liitto voinut tehdä mitään toisin. Nykyaikaiset kriisit ovat todella vaikeita ennustaa.”
Korpiolan mukaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on vaikea pitää virheenä. Hän pohtii kuitenkin, kääntyikö liiton halu keskustella avoimesti tekijänoikeuksista tarkoitustaan vastaan.
Miten liitto sitten voi jatkossa välttää mahdolliset kriisinhallinnan virheet?
”Minusta paljon on jo tehty. Liitolla on nyt luotettu ulkopuolinen konsultti, joka auttaa tarvittaessa. Viestinnässä on hyvä ollakin vararesurssia.”
Raporttisi liikkuu osittain aika kaukana konkretiasta. Miksi?
”Haluan suojata organisaatiotanne. Mahdollisia haavoittuvuuksianne ei ole hyvä kertoa julkisuuteen.”
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo, että Korpiolan kanssa kevään aikana käydyistä keskusteluista on ollut liiton kriisinhallinnalle valtava apu. Ahon mukaan kriisinhallinnan isoin virhe oli se, että kriisiin ei ollut valmistauduttu.
”Kriisi tulee aina yllätyksenä, ja meiltä puuttui toimintasuunnitelma”, Aho sanoo.
”Kriisin hoitamisen aikana tehtiin varmasti virheitä, myös minä tein niitä. Isoin oma virheeni oli se, että olin lausunnoissani epäselvä.”
Liiton viestinnän resurssit eivät selvityksen mukaan riittäneet kriisin hoitamiseen. Lisätäänkö viestinnän resursseja siis nyt tai jatkossa?
”Nyt meillä on selvä suunnitelma siitä, kenelle kriisin hoitaminen missäkin tilanteessa kuuluu ja millaisia lisäresursseja otetaan tarvittaessa käyttöön. Tarkoitan ulkopuolisen työvoiman käyttämistä tarvittaessa.”
Paljonko liitto maksoi Korpiolan selvityksestä?
”Sen hintaa ei kerrota julkisuuteen. On käsittääkseni aika tavallista, että sopimukseen on kirjattu niin. Mutta selvitys oli ehdottomasti hintansa väärti. Olemme saaneet valtavasti apua kriisien välttämiseen, niistä selviämiseen ja niiden purkamiseen.”
Journalistin päätoimittaja, liiton viestintäyksikön johtaja Marja Honkonen sanoo, että kouriintuntuvimpia muutoksia liiton viestinnässä on ollut uuden kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen.
”Satsaamme myös viestinnän jäsenlähtöisyyteen entistä enemmän”, Honkonen sanoo.
Entä pitäisikö liiton lisätä viestinnän resursseja?
”Järjestötyötä tehdään aina omilla reunaehdoillaan. Olemme melko pieni ammattiliitto, mutta voimme varmasti tehdä aika paljon nykyisten resurssien tehokkaammalla käytöllä.”
Mikä oli kriisin suurin opetus liitolle?
”Se, että kriisi tulee aina yllättäen, ja että on hyvä keskustella vaikeistakin asioista etukäteen, ennen kuin tilanne on päällä.”
Korpiolan selvityksen tilanneen valtuuston puheenjohtaja Antti Laakso on selvitykseen tyytyväinen.
“Se katsoo eteenpäin, ja antaa suuntaa liiton toiminnan kehittämiselle”, Laakso sanoo.
”Aika avoimesti siinä kerrotaan myös puutteista ja ongelmista, muun muassa kriisiviestintäsuunnitelman ja varahenkilöjärjestelmän puuttumisesta.”
Valtuusto päätyi syyskokouksessaan ilmaisemaan epäluottamuksensa Petterssoniin tuntien mittaisen, piinaavan intensiivisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen.
Olisitko voinut johtaa tuon kokouksen toisella tavalla?
”Asian käsittelyyn oli valtava paine”, Laakso sanoo.
”Olen totta kai miettinyt asiaa, mutta olen ajatellut niin, että keskustelun käyminen oli tuolloin ainoa vaihtoehto.”
Korpiolan selvityksen lisäksi liitto selvitytti myös tutkimuslaitos IRO Researchilla sitä, miten kriisi vaikutti liiton julkisuuskuvaan ja jäsenten mielikuvaan Journalistiliitosta. Tutkimuksen mukaan vaikutukset olivat vähäiset. 45 prosenttia suomalaisista kertoi kuulleensa viime talven kriisistä. Näistä 55 prosentin mielikuva liitosta oli säilynyt ennallaan.
Jäsenistä mielikuva liitosta pysyi ennallaan 46 prosentilla. 36 prosentilla mielikuva huononi ja 15 prosentilla parani.
Liitosta on viime talven kriisin johdosta eronnut noin 20 jäsentä.
Uusimmassa lehdessä
- Toimitukset kalastelevat nuoria lyhytvideoilla, mutta heidän elämänsä uhkaa jäädä varjoon journalismissa. Se on kohtalokasta lukutaidolle ja median tulevaisuudelle, sanoo tutkija.
- Inhimillisten kohtaamisten pitäisi olla toimituksen voimavara
- Tasa-arvovaltuutettu patistaa liittoja neuvottelemaan vanhempainvapaista
- Lokale reportern nominerades till Snöspaden – så reagerade Åland
