STT:n eniten siteeraamien uutisvälineiden kärkipaikka siirtyi usean vuoden jälkeen Yleltä Helsingin Sanomille, selviää uutistoimiston vuosittaisesta selvityksestä.
STT siteerasi Helsingin Sanomia vuonna 2023 yhteensä 137 kertaa. Toiseksi eniten STT siteerasi Yleä (123 kertaa) ja kolmanneksi eniten Uutissuomalaista (61 kertaa).
Selvityksen tehnyt STT:n datatoimittaja Tapio Pellinen arvioi, että HS:n nousu kärkeen johtuu luultavasti sattumasta ja satunnaisvaihtelusta. Aikaisemmin HS on mennyt Ylen ohi vuosina 2013–2015.
Muuten kärkikymmenikön sijoitukset eivät juuri muuttuneet. Sijoilla 3–7 ovat samat mediat samassa järjestyksessä kuin vuonna 2022.
Helsingin Sanomilta STT siteerasi muun muassa AKT:n bussiliikennelakkoa, Mika Aaltolan johtajapestin kulissipeliä, Antti Lindtmanin nuoruuskuvia ja Wille Rydmanin tekstiviestejä sekä Venäjän jäädyttämiä Suomen edustustojen pankkitilejä
Yleltä STT siteerasi useita poliitikkojen Nato-prosessiin liittyviä kannanottoja, hallituksen rasismitiedonannon sovun syntymistä, presidenttiehdokkaiden esiintymistä Elämäni biisi -ohjelmassa sekä Suojelupoliisin arviota, jonka mukaan Venäjän lähetystön diplomaateista kolmannes on tiedustelu-upseereita.
Uutissuomalaiselta STT puolestaan siteerasi presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä puoltavaa galluptulosta, yli 120 000 turkiseläimen lopetettavaksi määräämistä lintuinfluenssan takia sekä eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon aietta selvittää kansanedustajien eroperusteita.
STT on tehnyt listausta siteeraamistaan tiedotusvälineistä vuodesta 2011 alkaen. Selvityksen tulokset on julkaistu vuosittain Journalistissa.
Siteerauksiksi on selvityksessä laskettu uutiset, jotka tehtiin jonkin muun tiedotusvälineen uutisvoiton tietojen pohjalta niin, että uutisen alkuperäinen lähde merkittiin myös otsikkoon.
Siteerausselvityksen kärkikymmenikössä on yksi uusi nimi: Hufvudstadsbladet. Vuonna 2022 STT oli siteerannut siltä vain yhden uutisen, mutta vuonna 2023 siltä siteerattuja uutisia oli yhdeksän. Hbl pääsi kärkikymmenikköön ensimmäistä kertaa selvityksen historian aikana.
Pellisen mukaan Hbl:n sijoitusta selittää kaksi asiaa. Hallituspuolue Rkp:hen kohdistui viime vuonna poikkeuksellisen suuri huomio ja lisäksi STT päätti lisätä Hbl:n seurantaa.
”Hufvudstadsbladet on ollut vähän paitsiossa. Meillä on ruotsia äidinkielenään puhuvia toimittajia, ja sitten on ihmisiä, jotka ovat juuri ja juuri räpiköineet läpi ruotsin kielen pakollisen kurssin yliopistossa, minä mukaan lukien.”
Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Kalle Silfverberg on huomannut, että valtakunnalliset mediat ovat siteeranneet heitä aiempaa enemmän.
Läpimenoja on tullut Silfverbergin mukaan huomattavasti enemmän myös Ruotsissa. Taustalla on se, että sanomalehti Dagens Nyheter on alkanut julkaista Hbl:n artikkeleita sen jälkeen, kun lehdille tuli yhteinen omistaja. Näin jutut on huomattu myös muissa ruotsalaisissa mediataloissa.
STT:n tekemistä Hbl-siteerauksista erottuvat erityisesti Rkp:ta ja politiikkaa koskevat uutiset, joita oli hieman yli puolet medialta tehdyistä uutisnostoista.
”Se kertoo siitä, että Rkp, jota olemme perinteisesti seuranneet tarkemmin kuin muut mediat keskimäärin, on ollut valtakunnanpoliittisesti keskeisessä asemassa”, Silfverberg sanoo.
Silfverberg uskoo, että muiden tiedotusvälineiden vähäinen Hbl:n uutisten huomioiminen johtuu toimittajien tottumuksesta, eikä kielitaidon puutteesta.
”En usko, että siteeraaminen kaatuu kielitaidon puutteeseen, vaan pikemminkin siihen, ettei tajuta vilkaista erikielisiä ja osin toisissa kulttuuripiireissäkin olevia medioita. Se koskee myös laajemmin sitä, miten mediat seuraavat eurooppalaisten maiden muita kuin englanninkielisiä medioita.”
STT:n siteeraamien uutisten määrä oli viime vuonna mittaushistorian pienin, yhteensä 561 kappaletta. Vuonna 2013 STT siteerasi muita tiedotusvälineitä lähes kolme kertaa useammin, 1452 kertaa.
Pellisen mukaan siteerausselvitys kertoo siitä, mitä uutistoimiston silmiin osuu.
”Meidän mediaseurantamme kohdistuu enemmän isoihin uutistoimituksiin. Joka viikko meiltä menee varmasti ohi useita siteerauksen arvoisia asioita ohi.”
Pellisen mukaan valtaosa STT:n toimittajista asuu pääkaupunkiseudulla tai sen lähistöllä, ja lukee vapaa-ajallaan todennäköisesti Yleä ja Helsingin Sanomia.
Maakuntalehdistä oli päässyt kärkikymmenikköön ainoastaan Turun Sanomat, jota siteerattiin kahdeksan kertaa. Muutos on merkittävä, sillä vuonna 2013 sitä siteerattiin 174 kertaa. Myös Keskisuomalaisen, Aamulehden, Savon Sanomien ja Kalevan siteerausmäärät ovat laskeneet vuosien saatossa.
Maakuntalehtien pudotus on ollut suhteellisesti muita suurempaa. Kun kärkikymmenikön medioiden siteeraukset ovat puolittuneet, suurimpien maakuntamedioiden siteerausmäärät ovat laskeneet alle kymmenesosaan.
Keskisuomalaisen lehdille sekä Karjalaiselle uutisia tekevän yhteistoimitus Uutissuomalaisen uutispäällikkö Outi Laatikaisen mukaan taustalla on tietoinen työnjako, jossa Uutissuomalainen keskittyy valtakunnan uutisiin ja skuuppien metsästykseen, ja maakuntalehdet voivat keskittyä paikallisiin uutisiin.
EDIT: 26.1. klo 16.45. Lisätty Outi Laatikaisen kommentti.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
