Journalistiliiton teettämän freelancereiden työmarkkinatutkimuksen mukaan freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus kasvoi kahdessa vuodessa 4 100 euroa. Samassa ajassa verotettavat tulot kasvoivat 3 500 euroa.
Vuonna 2022 freelancereiden laskutus oli keskimäärin 37 000 euroa ja verotettava tulo 29 000 euroa. Mediaanitulo oli viime vuonna 27 000 euroa. Ylin kymmenys tienasi lähes 54 000 euroa, alin kymmenys 7 400 euroa.
Tiedot ilmenevät kyselyyn vastanneiden freelancereiden ilmoituksista. Kyselyyn vastasi viime touko – kesäkuussa 374 freelanceria.
”Vaikka freelancerien ansiot ovat nousseet, on ero alan työsuhteisten keskimääräisiin ansioihin edelleen merkittävä. Freelancerin euro on uuden tutkimuksen valossa 62 senttiä”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
65 prosenttia vastaajista kertoi palkkiotasonsa pysyneen ennallaan. Vain 17 prosenttia kertoi palkkioiden kasvaneen edellisvuodesta.
Kyselyyn vastanneiden naisten ilmoittama verotettava tulo oli keskimäärin 27 600 euroa ja miesten 5 000 euroa suurempi eli 32 600 euroa. Miehet työskentelivät viikossa keskimäärin 33 tuntia, naiset 32 tuntia. Freelancereiden vuosiloman pituus oli keskimäärin hieman yli viisi viikkoa. Naiset kertoivat vuosilomansa kestäneen 5,2 viikkoa. Miesten ilmoittama luku oli 5,1 viikkoa.
Maakuntakeskuksissa asuvien kokonaislaskutus suurempi (40 500 euroa) kuin muualla asuvien. Heidän verottajalle ilmoittamansa tulo jäi kuitenkin hieman pienemmäksi (29 700 euroa) kuin pääkaupunkiseutulaisten (32 300 euroa). Pääkaupunkiseutulaisten kokonaislaskutus oli 38 500 euroa. Muilla paikkakunnilla asuvat ilmoittivat kokonaislaskutuksekseen 28 300 euroa.
Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Osakeyhtiössä toimivien laskutus oli 55 100 euroa. Toiminimellä työskennelleet kertoivat laskuttaneensa viime vuonna yhteensä 36 600 euroa, osuuskunnan kautta toimineet 31 000 euroa. Verokortilla työskentelevien laskutus oli 35 400 euroa.
Sähköiselle medialle työskentelevien tulot olivat suuremmat kuin sanomalehtityössä olevilla.
Toimittajien verotettava tulo (25 700) oli pienempi kuin koko vastaajajoukolla. Pääasiassa sanomalehtityötä tekevät laskuttivat 31 900 euroa ja ilmoittivat verottajalle tuloikseen 22 900 euroa. Toimeksiantonsa pääasiassa aikakauslehdistä hankkineiden laskutus oli 38 200 euroa, verottajalle ilmoitetut tulot 28 500 euroa.
Asiakaslehdille ja viestintätoimistoille toimittajan työtä tekevien kokonaislaskutus oli 36 400 euroa, verotettava tulo 24 500 euroa.
Valokuvaajien kokonaislaskutus nousi viime vuonna keskimääräistä suuremmaksi eli yhteensä 42 100 euroon. Heidän verottajalle ilmoittamansa tulot (28 400) kuitenkin alittivat keskimääräisen. Valokuvaaja maksaa työnsä myymisestä arvonlisäveron, kirjoittava toimittaja ei.
Kääntäjät kertoivat laskuttaneensa 35 700 eurolla. Heidän verottajalle ilmoittamansa tulot olivat 30 400 euroa. Viestintäyrittäjien laskutus (45 400 euroa) ylitti ja heidän verottajalle ilmoittamansa tulo (25 900) alitti keskiarvon.
Pääosin Yleisradiolle työskentelevien kokonaislaskutus oli 36 600 euroa, verottajalle ilmoitetut tulot olivat 31 500 euroa.
Mitä enemmän freelancereilla oli toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus nousi.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös vuoden 2023 alkupuoliskon toimeksiantojen ja työnantajien lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita ja palkkoja suhteessa tilanteeseen vuotta aikaisemmin.
51 prosenttia totesi toimeksiantojen tai työnantajien määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 14 prosentilla. 33 prosenttia kertoi toimeksiantoja tai työnantajia olleen alkuvuonna aiempaa vähemmän.
Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen elinolosuhteisiinsa. Etenkin henkinen hyvinvointi tyydyttää monia. Muutokset kahden vuoden takaiseen ovat vähäisiä, vaikka henkiseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä onkin nyt vähemmän kuin kertaakaan aiemmin kuluneen 20 vuoden aikana.
64 prosenttia tutkimukseen osallistuneista työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancerina. Työsuhde kiinnostaa joka neljättä. Juuri kukaan ei haluaisi pois journalismin parista. Vain kolme prosenttia havittelee pääsystä työsuhteiseksi jollain toisella alalla ja kaksi prosenttia haluaisi olla freelancer jollain muulla alalla.
Tutkimuksen luvut ovat vastaajien itsensä ilmoittamia. Siinä ei tutkittu freelancereiden ostovoiman muutosta.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
