Av-käännösyritysten huhtikuussa syntynyt työehtosopimus on Suomessa ensimmäinen, jossa sovitaan yksinyrittäjien vähimmäispalkkioista. Sopimuksen piirissä on neljä av-käännösalan yritystä.
Nyt eri alojen freelancerit pohtivat, miten myös he voisivat neuvotella omille aloilleen minimipalkkiot ja muut työehdot. Freelancejournalistit ja Journalistiliitto ovat yrittäneet aloittaa neuvotteluja, mutta toistaiseksi työnantaja on kieltäytynyt.
Av-kääntäjien sopimuksen syntymisen taustalla on Euroopan komission linjaus syyskuulta 2022. Sen mukaan yksinyrittäjät voivat neuvotella työehdoistaan yhdessä. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista.
Komission kanta koskee yksinyrittäjiä, jotka työskentelevät rinnakkain työsuhteisten kanssa, tarjoavat palveluja yksinomaan tai pääasiassa yhdelle yritykselle tai joiden neuvotteluasema on heikko verrattuna taloudellisesti vahvempiin yrityksiin.
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen mukaan on selvää, että suuri osa media-alan freelancereista täyttää ehdot. Journalistiliiton tavoitteena onkin tulevaisuudessa solmia lisää yksinyrittäjiä koskevia tessejä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että freejournalistit ja heitä edustava Journalistiliitto sopisivat media-alan työnantajia edustavan Medialiiton kanssa esimerkiksi vähimmäispalkkioista ja tekijänoikeuksista.
Medialiitto ei aio noudattaa Euroopan komission linjausta. Se julkaisi keväällä lausunnon, jonka mukaan kollektiivinen sopiminen olisi vastoin kilpailuoikeuden periaatteita.
Medialiiton mielestä EU:n tiedonanto ei ole syy muuttaa tilannetta Suomessa.
”Työlainsäädäntö puhuu työntekijästä ja työnantajasta”, Medialiiton elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Riikka Tähtivuori sanoo.
”Työntekijän määritelmä ei kata yksinyrittäjiä. Kollektiivinen sopiminen yritysten välillä olisi riski jo siksi, että kilpailulainsäädännön rikkomisesta voi saada kovat sanktiot.”
EU:n komission näkemys asiaan on vasta tiedonanto, ja tiedonanto ei koskaan mene kansallisen lainsäädännön ohi, Tähtivuori sanoo.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan kansallisen lain muuttamiseen ei kuitenkaan olisi Suomessa tarvetta, Petri Savolainen sanoo.
”Kansallinen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa komission antamien suuntaviivojen kanssa, eikä se KKV:n mukaan myöskään ole”, Savolainen sanoo.
Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas KKV:stä vahvistaa, että EU:n suuntaviivat ovat yksiselitteiset.
”Siellä lukee, että yksinyrittäjillä on mahdollisuus kollektiivisesti neuvotella työoloista. En näe aineksia suureen draamaan.”
Av-kääntäjien tessin sopimusosapuoliin kuuluvan Saga Vera Oy:n toimitusjohtaja Janne Kauppila luonnehtii yksinyrittäjiin ulotettua tessiä av-kääntäjien kunnianpalautukseksi. Kauppila edusti neuvotteluissa työnantajia.
”On hyvä, että tekijät asetetaan keskenään samalle viivalle, ja tuodaan ilmi yrittäjinä toimivien kääntäjien asiallinen palkkiotaso.”
Kauppilan mukaan av-kääntäjien palkkioissa tapahtui 2010-luvun alkupuolella käänne huonompaan, kun kansainväliset toimijat valtasivat markkinoita.
”Palkkiot pienenivät rajusti, ja sivukulut jäivät yrittäjien itse maksettaviksi. Keväällä solmittu sopimus tekee näkyväksi sen, miten alan pitäisi laajemminkin toimia. Työehdoista yhdessä tekijöiden kanssa sopiminen on moraalinen selkänoja. Liitot ja järjestöt tekevät arvokasta työtä kääntäjien arvostuksen puolesta.”
Av-kääntäjä Riku Kanninen tekee tällä hetkellä muun muassa dubbauskäännöksiä Iyunolle ja tekstityskäännöksiä Netflixille.
Kannisen mukaan huhtikuussa solmittu työehtosopimus on hyvä asia, vaikka mittakaava onkin pieni.
”Olen varma, että parempi palkkiotaso ja työehdot heijastuvat jollakin aikavälillä laajemmallekin. Palkkiotaso on kaiken a ja o. Sieltä lähtee yksinyrittäjän työhyvinvointi, ergonomia, se, onko varaa pitää lomia.”
Kannisen mukaan pienen kielialueen etu voisi olla se, että täällä työntekijöiden on mahdollista järjestäytyä jokseenkin kattavasti.
”Täällä on myös vahva perinne sellaiseen.”
Vastustaako Medialiitto siis yksinyrittäjien tasapuolista kohtelua ja parannettua palkkiotasoa, Riikka Tähtivuori?
”Emme me niitä vastusta. Kantamme kollektiiviseen sopimisoikeuteen liittyy lainsäädäntöön.”
Journalistiliitto on yrittänyt saada Medialiittoa neuvottelupöytään lähes vuoden ajan. Itsensätyöllistäjien neuvottelukunta ja Journalistiliiton hallitus linjaavat seuraavista askeleistaan elokuun aikana.