Nimitys

Heikki Heiskanen lähtee eri Venäjälle kuin minne hänet nimitettiin

Heikki Heiskanen, 44, aloitti Ylen Venäjän-kirjeenvaihtajana heinäkuun alussa. Hän on työskennellyt Ylen ulkomaantoimituksessa vuodesta 2005. Hän on aiemmin sijaistanut Venäjän- kirjeenvaihtajaa ja tehnyt monia työmatkoja Venäjälle ja Ukrainaan. Haastattelupäivänä 9. elokuuta hän oli vielä Suomessa ja odotti viisumin järjestymistä.

Nimityksesi julkaistiin 14. helmikuuta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Mitä ajattelit silloin?

Oli järkytys, että Venäjä tosiaan aloitti laajamittaisen hyökkäyksen. En lähde maahan yhtä hyvällä mielellä kuin aiemmin, mutta työ siellä on entistä tärkeämpää.

Miksi halusit Venäjän-kirjeenvaihtajaksi?

Olen seurannut Venäjää pitkään. Opiskelin kieltä lukiossa ja olin Tampereen yliopistosta vaihdossa Moskovassa. Kiinnostus alkoi venäläisistä klassikoista.

Venäjän hallinto blokkasi kesäkuussa Ylen sivustot. Mitä ajattelet siitä?

Ylen uutisointi venäjäksi oli liikaa Venäjän viranomaisille. Toivon, että kirjeenvaihtajan työ onnistuu silti.

EU-maat alkoivat keväällä sensuroida venäläisiä tiedotusvälineitä. Mitä ajattelet siitä?

Sensurointi johtaa helposti kierteeseen, ja länsimaisten toimittajien työ Venäjällä hankaloituu. EU-alueen venäläisiä ajatellen tehokkaampaa voisi olla vahvistaa läntistä venäjänkielistä uutisointia.

Miten toimittajan työhön Venäjällä liittyvät kasvavat riskit vaikuttavat työhösi?

Ne pitää huomioida tilannekohtaisesti. En ole peloissani, mutta kaiken hankaloituminen stressaa. Riippumaton media olisi tärkeä tietolähde. Sen alasajo surettaa eniten paikallisten journalistien näkökulmasta.

Miten suomalaisuutesi ja eurooppalaisuutesi näkyy raportoinnissasi Venäjältä?

Venäjän hyökkäystä ei voi hyväksyä, mutta sen syitä voi tarkastella. Tehtäväni on selvittää ja avata suomalaisille, miksi Venäjä toimii, kuten toimii, ja mitä venäläiset siitä ajattelevat.

Miten huolehdit jaksamisestasi raskaassa työssä?

On opeteltava sanomaan kotitoimitukselle ja itselleenkin välillä ei. Venäjältä ei uutisoitava lopu, mutta palautuakin pitää. Se onnistuu esimerkiksi kirjakaupoissa ja museoissa.

Mitä jokaisen journalistin pitäisi tietää Venäjästä?

Se on paljon muutakin kuin Moskova, Pietari ja Putin. Maan nykytilanteeseen vaikuttavat paljon 1990-luvun talousratkaisut. Venäjä voi edelleen muuttua.

Valmistelit pitkään agenttisarjaa Pelastakaa Nyqvist, jonka Yle hyllytti keväällä ”pelottavan ajankohtaisena”. Minkä sarjan seuraavaksi kirjoitat?

Jos Yle tilaa ja ehdimme Teemu Kaskisen kanssa kirjoittaa, Pelastakaa Nyqvistille tulee jatkoa.

Mikä Venäjään liittyvä teos journalistien kannattaisi lukea?

Sergei Dovlatovin Kompromissi, joka kertoo, millaista oli työskennellä journalistina 1970-luvun Neuvostoliitossa.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?

Martti Hosia työskenteli Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Ihailen hänen tasaista ja rauhallista otettaan työhön ja analyyttista lähestymistapaansa.