Suomalaisten luottamus uutisiin on kasvanut entisestään, kertoo tänään julkaistu Uutismedia verkossa -raportti. Sen mukaan 75 prosenttia suomalaisista luottaa seuraamiinsa uutisiin ja 69 prosenttia uutisiin ylipäätään. Luottamus uutisiin on Suomessa korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aiemmin kahdeksan viime vuoden aikana.
Uutismedia verkossa on Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin vuosittain tekemän Digital News Reportin Suomen maaraportti. Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset luottavat uutisiin selvästi enemmän kuin minkään tutkimuksessa mukana olleen maan kansalaiset. Esimerkiksi Norjassa seuraamiinsa uutisiin luottaa 64 prosenttia ja Ruotsissa 56 prosenttia ihmisistä.
Raportin mukaan tuloksia selittää osaltaan koronakriisi, joka on kasvattanut kansallista yhtenäisyyttä. Muissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suomalaiset luottavat myös oikeuslaitokseen, julkishallintoon ja hallitukseen keskimääräistä enemmän.
Luottamusta voi raportin mukaan selittää toimittajien vahva ammatillinen kulttuuri, Julkisen sanan neuvoston kautta tapahtuva itsesäätely sekä se, että viestimet eivät ole vahvasti politisoituneita.
”Ne eivät siten aktiivisesti horjuta luottamusta toisiinsa, mikä esimerkiksi Yhdysvaltain polarisoituneemmassa mediakentässä on tavallisempaa”, raportissa todetaan.
Tutkimuksessa suomalaiset kertoivat luottavansa eniten Ylen, Kauppalehden, Helsingin Sanomien ja paikallislehtien uutisiin ja vähiten Alfa-tv:n, Uuden Suomen, Iltalehden ja Ilta-Sanomien sekä ilmaisjakelulehtien uutisiin.
Tästä huolimatta Ilta-Sanomat ja Iltalehti tavoittivat raportin mukaan selvästi eniten viikoittaisia verkkolukijoita.
Vuosittain tehtävä Digital News Report vertaili tänä vuonna uutisten käyttöä 46 maassa. Suomessa tutkimuksen pohjalla olevaan verkkokyselyyn vastasi 2064 ihmistä.
Kysely tehtiin tammi-helmikuussa 2022. Tuolloin Venäjä ei vielä ollut hyökännyt Ukrainaan, eivätkä sotauutiset ole näin ollen vaikuttaneet tuloksiin.
Tutkimuksen mukaan Suomi on ykkönen myös siinä, kuinka paljon uutiset kiinnostavat ihmisiä. Siinä missä kiinnostus uutisiin on laskenut lähes kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa, Suomessa se on pysynyt viime vuoden tasolla. Uutista kertoi olevansa erittäin tai varsin kiinnostunut 67 prosenttia suomalaisista vastaajista.
Raportin mukaan koronapandemia kasvatti kiinnostusta uutisiin, mutta monissa maissa kiinnostus on ehtinyt jo alkaa laantua.
Kansainvälisesti yhä useampi kertoo välttelevänsä uutisia. Myös Suomessa tämä osuus on kasvanut hieman. Uutisia kertoo välttelevänsä vähintään joskus 20 prosenttia suomalaisista vastaajista.
Uutisia vältelleet kertovat syyksi tuskastumisen uutisten negatiiviseen sävyyn ja suureen määrään sekä politiikan ja koronaviruksen liian käsittelyn uutisissa.
Avointen kysymysten vastauksissa esiin nousi muun muassa seuraavia selityksiä:
”Yritän välillä suojella itseäni tietotulvalta.”
”Surullisia uutisia on liikaa ja jään miettimään niitä.”
”Joskus tulee eteen uutisähky.”
Tutkimuksessa kysyttiin tällä kertaa myös sitä, kiinnittääkö yleisö huomiota siihen, kuka jutut on tehnyt. Tuloksista käy ilmi, että suomalaisia kiinnostavat ennemmin luotetut tiedotusvälineet kuin nimitoimittajat. Vastaajista 91 prosenttia kertoi kiinnittävänsä huomiota uutismediaan etsiessään uutisia verkossa, 9 prosenttia taas jutun tehneeseen toimittajaan.
Vastaajia pyydettiin mainitsemaan nimeltä viisi sellaista toimittajaa, joihin he kiinnittävät säännöllisesti huomiota. Eniten mainintoja saivat Ylen uutisankkuri Matti Rönkä sekä Iltalehden kolumnisti ja Alfa-tv:n juontaja Sanna Ukkola.
Kymmenen eniten mainintoja saaneiden joukossa olivat myös Timo Haapala (IS), Kirsi Alm–Siira (MTV), Keijo Leppänen (MTV), Piia Pasanen (Yle), Jan Andersson (MTV), Jussi–Pekka Rantanen (Yle), Ivan Puopolo (MTV) sekä Saska Saarikoski (HS).
Reuters Instituten Digital News Reportin Suomen osuudesta vastasi Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen. Keskiviikkona 15. kesäkuuta julkaistu Digital News Report tehtiin nyt 11. kerran.