Media-ala

Suuri pettymys kansalaisaloitteelle – Yle-lain muutos etenee

Yle-lain muutos rajaisi Ylen tekstisisältöjä nykyisestä. Kuva: Heli Saarela

 Ylen tekstisisältöjä rajaava lakimuutos etenee eduskunnan käsittelyyn ilman merkittäviä muutoksia. 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta julkaisi mietintönsä Yle-lain muuttamisesta ja Tieto on meidän -kansalaisaloitteesta eilen tiistaina 22. helmikuuta. Mietinnössään valiokunta asettui hallituksen lakiesityksen kannalle. Valiokunta ehdottaa eduskunnalle yksimielisesti kansalaisaloitteen hylkäämistä. 

Kansalaisaloitteen tavoitteena on ollut vaikuttaa Yle-lakiin suunniteltuihin muutoksiin ja turvata Ylen verkossa julkaisemat tekstisisällöt nykyisessä muodossaan. Se sai kansalaisaloitteilta vaadittavat 50 000 allekirjoitusta kokoon keväällä 2021.  

Esitys uudeksi Yle-laiksi rajaa Yleisradion tekstimuotoisia verkkosisältöjä. Esityksen mukaan Yle saisi julkaista verkkosivuillaan vain sellaisia tekstisisältöjä, joiden yhteydessä on myös liikkuvaa kuvaa tai ääntä.  

Tieto on meidän -aloitetta edustava Joonas Jormalainen pitää valiokunnan kantaa suurena pettymyksenä.  

”Lakialoite on eduskuntaryhmien välinen parlamentaarinen kompromissi, mutta samaan aikaan useat yksittäiset kansanedustajat ovat olleet puheenvuoroissaan huolissaan siitä, että laki rajoittaa Ylen sisältöjä tavalla, johon EU-lainsäädäntö ei pakota”, Jormalainen sanoo.  

”Ei ole olemassa EU:n kirjausta, joka nimenomaisesti koskisi yleisradioyhtiöiden tekstimuotoista sisältöä. Valiokunnan omassa esityksessäkin tuodaan esiin seikkoja, joiden perusteella se olisi voinut päätyä päinvastaiseen tulokseen.” 

Jormalainen sanoo, että EU:n jäsenvaltioilla on yleisradiotoiminnan sääntelyssä suuri liikkumavara.  

”Ylen maksuton sisältö ei vähennä kansalaisten halua maksaa kaupallisten medioiden sisällöistä. Tämän valiokunta itsekin toteaa. Toteutuessaan uusi laki tulee vaikuttamaan Ylen tekstiuutisten määrään ja sitä kautta kansalaisten tiedonsaantiin.” 

Lakiuudistus menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.  

”Jokaisen asiasta huolestuneen kannattaa nyt olla yhteydessä kansanedustajaansa. Asiaa ei ole vielä päätetty”, Jormalainen sanoo.  


Lakimuutoksen taustalla on Medialiiton EU-komissiolle tekemä kantelu Ylen tekstisisällöistä. Kantelun mukaan ne ovat osin EU:n valtiontukisääntelyn vastaisia.  

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) sanoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja EU-komission välisessä yhteydenpidossa on tullut selväksi EU:n kanta: Yle-lakia täytyy muuttaa.  

Tausta parlamentaarisen kannan valmistelulle ei ole kuitenkaan Kymäläisen mukaan ollut paras mahdollinen.  

”On poikkeuksellista, että taustalla on valitus EU-komissiolle, sitten komission ja ministeriön yhteydenpitoa. Ja sen jälkeen haetaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien välistä kompromissia.” 

Tieto on meidän -aloitteen mukaan Ylen tekstisisältöjen rajoittaminen on uhka sananvapaudelle ja tiedonvälitykselle.  
 
Miksi valiokunta ei painottanut tätä näkökohtaa? 

”Kyllä se pyrittiin valiokunnassa todella huolellisesti huomioimaan”, Kymäläinen sanoo. 

”Hallituksen esitys pyrkii mahdollisimman pieniin muutoksiin, jotta sananvapaus ei vaarantuisi.” 


Vireillä on myös toinen Yleä koskeva EU-kantelu. Sanoman kantelu EU-komissiolle koskee Yle Areenaa ja sähköisiä oppimissisältöjä. Myös tässä kantelussa on kyse siitä, vastaako Suomen Yle-lainsäädäntö EU:n valtiontukisääntelyä. 

Onko vaarana, että Yleä murennetaan uusien kanteiden myötä jatkossa pala palalta edelleen? 

”Tietenkin on harmillista, että kaupallinen media lähtee näin aggressiivisesti kanteluun toisensa perään”, Kymäläinen sanoo.  

”Ylen täytyy pystyä toimimaan modernissa toimintaympäristössä ja myöskin muuttumaan monipuolisemmaksi tiedon tuottajaksi.” 

Onko eduskunta taipumassa Medialiiton ja kaupallisen median painostukseen?  

”En kyllä sanoisi noin”, Suna Kymäläinen sanoo.  

”Lakimuutosta on tehty yhteistyössä Ylen kanssa, ja Ylelle lakiesityksen muotoilu on sopinut.”