Media-ala

Hallitus haluaa puhelinmyyntiin tiukemmat säännöt – media-ala pelkää lehtitilausten hupenevan

Aikakausmedian hallituksen puheenjohtaja ja A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila pitää puhelinmyyntiin suunniteltuja rajoituksia kovana iskuna koko media-alalle. Lehtitilauksista merkittävä osa myydään puhelimitse, ja jälkivahvistus vähentäisi niitä Ala-Laurilan mukaan kymmenillä prosenteilla.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikeet rajoittaa puhelinmyyntiä aiheuttavat huolta media-alalla. Alan toimijat arvioivat, että uudet säännökset iskevät kovaa lehtien levikkeihin.

Hallitus antoi tänään torstaina 17. helmikuuta esityksen, jossa se ehdottaa koti- ja puhelinmyynnin rajoittamista. Puhelimessa tehdyt tilaukset tulisi jatkossa vahvistaa jälkikäteen kirjallisesti. Nykyisin puhelintilauksen voi perua kahden viikon kuluessa.

Lakimuutoksia valmistellut työryhmä esitti mietinnössään, että puhelinmyynnin säätelyä ei ole tarpeen kiristää. Työryhmän mukaan sääntelyn ulkopuolelle olisi myös voinut jättää tietyt alat ja tuotteet, kuten sanoma- ja aikakauslehdet. Näin on tehty esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.

Hallitus kuitenkin päätti kuitenkin esittää mietintöä tiukempaa säätelyä.


Suuri osa sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista tehdään puhelimitse. Kaupallisen median edunvalvontajärjestö Medialiitto arvioi, että lakimuutos voisi vähentää puhelimitse tehtäviä lehtitilauksia merkittävästi, 20–25 prosenttia. Se voi johtaa kotimaisen lehtivalikoiman kapenemiseen. Tämä heikentäisi myös alan työllisyyttä.

”Päätös vaarantaisi monen lehden elinkelpoisuuden ja heikentäisi alan työllisyyttä. Tässä ajassa ei missään tapauksessa pitäisi omilla kansallisilla päätöksillä tietoisesti heikentää vastuullisen median toimintaedellytyksiä”, Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo Medialiiton ja Journalistiliiton tiedotteessa.

Pelon jakavat mediatalot. Aikakausmedian hallituksen puheenjohtajan ja A-lehtien toimitusjohtajan Kaisa Ala-Laurilan mukaan puhelinmyynnillä on valtava merkitys aikakauslehtien myynnille ja nimenomaan uusien tilaajien saamiselle.

”Tämä on kova isku sekä alalle että A-lehdille – ja suomalaiselle medialle. Jos halutaan edesauttaa kotimaisen median elinkelpoisuutta, niin onhan se kova isku tehdä tällainen päätös”, Ala-Laurila sanoo.

Ala-Laurilan mukaan A-lehdet on jo alkanut alustavasti pohtia käytännön keinoja siihen, miten tilausten jälkivahvistus voidaan toteuttaa sujuvasti. Siitä huolimatta tilausmäärät tulevat putoamaan, hän arvioi.

”Puhutaan kymmenien prosenttien myynninmenetyksestä joka tapauksessa”, Ala-Laurila sanoo.

Sanoma Media Finland totesi lausuntokierroksella, ettei puhelinmyynnille ole korvaavaa myyntikanavaa. Yhtiön lehtitilauksista 50–70 prosenttia myydään puhelimitse.

”Jo vähäinen muutos tilaajatuotoissa kääntäisi julkaisutoiminnan tappiolliseksi”, Sanoma Media Finlandin lausunnossa todetaan.

Medialiiton mukaan lehtien puhelinmyyntiin on liittynyt vain vähän muilta toimialoilta tuttuja väärinkäytöksiä. Lehtitilaus on yksinkertainen tuote myydä puhelimessa, ja sen voi perua 14 vuorokauden kuluttua tilauksesta.

Siksi Medialiitto pitää perusteltuna, että lehtitilaukset rajattaisiin puhelinmyynnin lisäsäätelyn ulkopuolelle.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän selvityksen mukaan ongelmia ja epäselvyyksiä koitui puhelinmyynnissä etenkin sähkösopimusten, luontaistuotteiden, ravintolisien, vitamiinien sekä puhelinliittymien tilaajille. Puhelimitse markkinoidaan lisäksi muun muassa remontti-, korjaus- ja huoltopalveluita sekä vakuutuksia ja sijoituksia.

Lehtitilauksien kohdalla epäselvyydet liittyivät usein siihen, että määräaikainen tai kertatilaus olikin kestotilaus.


Myös Journalistiliitto toivoo, että eduskunta lisäisi lakiin lehtitilauksia koskevan poikkeuksen.

Liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo, että nykyisessä muodossaan lakimuutos on uhka media-alan työpaikoille.

”Ruotsissa vastaava päätös puhelinmyynnistä johti siihen, että sen tuomista tilauksista hävisi 20–25 prosenttia. Tämä voi vaikeuttaa mediatalojen toimintaa niin paljon, että se heijastuu myös työntekijöihin.”

Aho sanoo olevansa pettynyt hallituksen esitykseen. Tällaisenaan nakertaa journalismia ja luotettavaa tiedonvälitystä.

”Hallituksella ei ole mediapoliittista linjaa. On surullista katsoa, miten median toimintaedellytyksiä heikennetään päätös päätökseltä. Kukaan ei kanna niistä vastuuta”. Aho sanoo.

Hän huomauttaa, että Marin hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan vahvistaa median toimintaedellytyksiä. Nyt tehty esitys on Ahon mielestä tämän kanssa ristiriidassa.

”Hallitus toimii lupauksensa vastaisesti.”


Puhelinmyynnin kirityksiä kannattaa muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Kuluttajaliitto. Sen mukaan erityisesti heikommassa asemassa olevat kuluttajat, kuten ikääntyneet ja edunvalvottavat, tarvitsevat etukäteistä suojaa puhelinmyynnin haitoilta. Kuluttajaliitto korostaa myös, että ihmiset pitävät puhelinmyyntiä ärsyttävänä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston toissa vuonna tekemän kyselyssä kuluttajien asenne puhelinmyyntiin oli hyvin kielteinen. Oston varmistamista jälkikäteen kannatti 78 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Puhelin- ja kotimyynnin rajoittamista suunnitellaan yhdessä EU:n Omnibus-direktiivin täytäntöönpanon kanssa. Omnibus-direktiivin tarkoituksena on parantaa kuluttajansuojaa. Marinin hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan myös rajoittaa ja säädellä tiukemmin puhelin- ja kotimyyntiä.

Lakimuutosten on määrä tulla voimaan 28. toukokuuta. Lehtitilausten jälkivahvistuksen pitäisi olla käytössä joulukuun 2022 alusta lähtien.

Lue lisää: Kun Wilma Karlsson soittaa, kannattaa vastata ystävällisesti. Hänen työllään maksetaan monen journalistin palkka. Noin puolet lehtitilauksista myydään puhelimitse. (Journalisti 2/2020)