Yleisradion Studio ja kuva -osaston yt-neuvottelut ovat päättyneet. Osaston henkilöstötarve vähenee enintään 20 henkilötyövuotta. Lopullinen vähennystarve selviää vasta vuonna 2022, kun Ylen uuden studiotuotantoalueen on määrä valmistua.
Talven yt-neuvottelujen taustalla oli Ylen suunnitelma korvata automatiikalla ja robotiikalla muun muassa studiotuotantojensa kameramiehiä, ohjaajia, valaisijoita ja äänitarkkailijoilta. Yle tiedotti neuvottelujen päättymisestä 18. maaliskuuta.
Journalisti kertoi helmikuun alussa, että Ylen studiohenkilöstöä on hämmentänyt yt-prosessissa muun muassa aikataulu. Automatiikkahankintojen kilpailutuksen aloittamisesta päätettiin Ylen hallituksessa vasta eilen keskiviikkona 24. maaliskuuta.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo, että työnsä menettävien työntekijöiden määrä voi jäädä huomattavasti kahtakymmentä pienemmäksi. Heti kun kilpailutuksesta on päätetty, yhtiö aloittaa keskustelut kaikkien 68 yt-prosessin piirissä olleen työntekijän kanssa.
”Keskustelemme jokaisen kanssa heidän tulevaisuudestaan, osaamisestaan ja koulutustarpeestaan. Yt:t on nyt käyty, mutta oikeastaan työ alkaa vasta nyt”, Jokinen sanoo.
Työntekijöiden huolena on ollut, että epätieto tulevasta työsuhteesta jatkuu vuoteen 2022 saakka.
”Tavoitteenamme on, että kevään aikana meillä ja mahdollisimman monilla työntekijöillä olisi jo selvä kuva, miten ihmiset sijoittuvat”, Jokinen vastaa.
Ylen pääluottamushenkilö Anu Kähkönen sanoo, että arvioitu vähennystarve perustuu suunnitelmiin, joiden toteutumisesta ei ole varmaa tietoa. Kähkösen mukaan on suuri kysymysmerkki, mikä lopullinen vähennystarve tulee olemaan, ja milloin vähennykset tehtäisiin.
”Kilpailutuksessa on aina myös ongelmien ja viivästysten mahdollisuus. Toisaalta työntekijöillä on nyt enemmän aikaa miettiä, mitä haluavat. Toisaalta työnantaja haluaa viivästyttää lopullisia päätöksiä katsoakseen ensin, miten hanke etenee.”
Kähkönen huomauttaa, että työntekijät eivät pääse epävarmuudestaan kevään aikana. Työnantaja pystyy tässä vaiheessa kertomaan vain sen, ketkä ovat irtisanomisuhan alla.
”Tarvittavan henkilöstön määrä voi olla tiedossa vasta, kun hankinnat on tehty ja nähdään millaiseksi toiminta muodostuu. Tällainen odotuttaminen on todella epäinhimillistä ja epäonnistunutta henkilöstöpolitiikkaa”, Kähkönen sanoo.
”Uutiskoneistoa pitää pitkäaikaisen epävarmuuden vallitessakin koko ajan pyörittää. Nämä ihmiset ovat käyneet täällä lähitöissä koko korona-ajan. Heidän taakkansa on kohtuuton.”
Kähkönen sanoo, että myös itse ajatus automaation lisäämisestä on herättänyt työntekijöissä suurta huolta.
”Jo nykyisin nähdään välillä kuva-alan poikki erehdyksessä vaeltavia robottikameroita. Onko työnantaja ihan perillä siitä, mitä kaikkea voi tapahtua ja mihin kaikkeen täytyy varautua? Heillä on liian vahva usko, että kaikki voidaan hoitaa automaatiolla. Ongelmakohtia on tuotu esiin, mutta työnantaja ei kuuntele. Yt-neuvottelut tulivat työntekijöille ilmoitusasiana, eikä ammattilaisten mielipidettä automaation lisäämiseen kysytty.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
