Koronaviruksen leviäminen on globaali kriisi, jonka torjumisessa nopea ja luotettava tiedonvälitys on avainasemassa. Pitäisikö siis kaikkien koronauutisten olla maksutta saatavilla? Esimerkiksi Helsingin Sanomat avasi maksumuurinsa koronauutisten kohdalta, ja tarjoaa lukijoille myös ilmaisen korona-aiheisen uutiskirjeen.
Ulkomailla samoin ovat toimineet muun muassa ruotsalainen Dagens Nyheter ja yhdysvaltalainen The New York Times, jotka ovat ilmoittaneet koronauutisointinsa olevan maksutta luettavissa.
Suomessa osa uutisista katkeaa ilmoitukseen, jonka mukaan artikkelin voi lukea loppuun kirjautumalla sisään. Kuukauden kokeilutilauksen saisi eurolla. Kaikkia tiedonjanoisia lukijoita koronamaksumuuri ei ole miellyttänyt.
”Ymmärrän kritiikin tiettyyn rajaan asti. Pidämme omalta osaltamme huolen, että elintärkeä tieto on kaikkien saatavilla”, sanoo Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.
Tuulensuun mukaan Aamulehdellä on ollut sekä maksullisia että maksuttomia koronajuttuja verkossa. Tärkeimmät jutut lehti kertoo antavansa luettaviksi maksutta.
”Meillä on verkossa koko ajan maksutta luettavissa muun muassa yksi iso juttu, jossa on päivittyvää tilannetietoa ja käytännön informaatiota. Myös Aamulehden kaupunkilehti Morossa oli kattava tietopaketti koronasta. Liite jaettiin maksutta kaikkiin talouksiin levikkialueella”, Tuulensuu kertoo.
Tuulensuun mukaan koronajutut ovat olleet ”aivan hillittömän” luettuja suhteessa muihin isoihin uutisiin viime aikoina. Tuulensuu kertoo, että kävijäennätyksiä on tehty ”tietyillä aikaväleillä”. Uusia tilauksiakin on tullut koronauutisten avulla.
”Kyllä se myy, kuten kaikki hyvä paikallinen uutisointi.”
Myös Turun Sanomissa koronauutiset erottuvat lukijamäärillään muista uutisista. Osa lehden koronajutuista on maksullisia.
”Meillä ei ole tehty sellaista linjausta, että kaikki jutut olisivat maksuttomia. Verkossa pyrimme jakamaan paljon koronauutisia maksutta. Tällaisia ovat esimerkiksi yleisöä hyödyttävä ja tärkeä terveyteen liittyvä tieto vaikkapa käsihygieniasta ja tieto viruksen leviämisen seurauksista”, kertoo päätoimittaja Riitta Monto.
Monton mukaan lehden periaatelinjaus on ollut aiemminkin se, että ihmisten terveyteen liittyviin uhkiin liittyvät uutiset ovat olleet pääosin vapaassa jaossa. Maksuttomia olivat esimerkiksi Turun puukkoiskuun liittyneet uutiset vuonna 2017. Lehti piti tärkeänä, että huhukampanjoinnilta ja vääriltä uutisilta katkaistiin siivet.
”Emme ajattele niin, että tämän kaltaisilla uutisilla tavoiteltaisiin digitilauksia. Niitä tulee, kun lehden sisältö on kattavaa ja monipuolista ja palvelee alueemme lukijoita.”
Helsingin Sanomien linjaus koronauutisten maksuttomuudesta syntyi viime viikolla, hieman ennen kuin Journalisti kysyi asiasta.
”Nämä ovat yhteiskunnallisesti poikkeuksellisia aikoja. Vaikka emme ole julkisen palvelun tehtävissä, meillä on velvollisuus vastata yleisön tiedontarpeeseen”, sanoo päätoimittaja Antero Mukka.
Mukan mukaan koronajutut ovat olleet erittäin luettuja muihin isoihin uutisiin verrattuna.
”On rikottu ennätyksiäkin. Myös aihepiirin kokonaislukumäärät ovat poikkeuksellisen suuria.”
Koronauutiset voivat niin sanottuina timanttijuttuina poikia uusia tilauksia, jos lehti pystyy tarjoamaan riittävää syvyyttä aiheen käsittelyyn.
”Ilmaisenakin koronasisältö voi vahvistaa lukijasuhdetta. Asiantuntemuksella ja kattavuudella voi erottua yleistä agendaa tarjoavista kilpailijoista.”
Lehti on julkaissut koronavirustartuntoja koskevan tiedon avoimena päivittyvänä datana, joka on kenen tahansa maksutta hyödynnettävissä.
Mediapooli tukee mediayrityksiä julkisiin lähteisiin perustuvalla koronaohjeistuksella.
Mediapoolin tehtävänä on tukea tiedonvälityksen teknistä varautumista kriisitilanteisiin. Poolin rahoitus tulee valtion huoltovarmuusrahastosta, mutta sen toimintaa pyörittävät kotimaiset mediaorganisaatiot.
Mediapoolin valmiuspäällikön Tero Koskisen mukaan poolilla on myös noin tuhannen some-vaikuttajan verkosto, jota varten pooli tuotti vastikään Some-vaikuttajan käsikirjan. Ohjeet soveltuvat kenelle tahansa lähdekriittiselle sosiaalisen median käyttäjälle.
”Käsikirjalle tulikin konkreettinen tarve nopeammin kuin arvasimmekaan. Lisäksi olemme jakaneet some-vaikuttajille tietoa, miten viestiä koronaviruksesta.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena