Journalismi

F-35 sai eniten huomiota – Hävittäjäuutisoinnin määrä on jopa kaksinkertaistunut, kertoo Journalistin selvitys

Amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35-hävittäjä on siirtynyt johtoon taistelussa suomalaismedian ilmaherruudesta. Journalistin tekemän medianäkyvyysvertailun mukaan F-35-hävittäjästä julkaistiin kotimaisessa verkkomediassa 1 046 juttua kuluneen vuoden aikana.

Edellinen vertailu tehtiin noin kaksi ja puoli vuotta sitten, ja se julkaistiin Journalistissa 11/2017. Tuolloin kärkisijaa pitänyt ruotsalainen Gripen putosi nyt kakkoseksi.

Kuluneen vuoden aikana hävittäjistä on kirjoitettu 2–3 kertaa enemmän kuin vertailujaksolla 2016–2017, mikä kertoo Suomen hävittäjähankkeen kriittisten hetkien lähestymisestä. Medianäkyvyyden määrä heijastelee paitsi hävittäjävalmistajien omaa viestintäaktiivisuutta myös median kiinnostusta eri konetyyppeihin.

Lehdistön suosikilla ei ole kuitenkaan merkitystä lopputuloksen kannalta, sillä hallitus päättää konetyypistä sotilasasiantuntijoiden tekemien testausten, sotapelisimulaatioiden ja perusteellisen kokonaisarvioinnin perusteella.

Käytössä oli Meltwaterin mediaseurantatyökalu. Vertailu sisältää kaikki keskeiset verkkouutismediat. Hakusanoina olivat hävittäjä ja hävittäjän nimi. Osumien joukossa on voinut olla myös muita kuin Suomen hankintoja koskevia hävittäjäjuttuja. Mediaosumien lukumäärissä on päällekkäisyyttä, sillä esimerkiksi samoja STT:n uutisia on julkaistu eri välineiden verkkosivuilla. Osumaan riittää yksikin maininta hävittäjästä jutussa.

Vertailun perusteella heikoimmin mediassa näkyi sekä aiemmassa että uudessa vertailussa ranskalainen Rafale, josta julkaistiin 608 juttua kuluneen vuoden aikana. Rafalen medianäkyvyys on parantunut mutta ei ole vieläkään samalla tasolla muiden konetyyppien kanssa. Aiemman vertailun aikaan Rafalella ei ollut Suomessa aktiivista mediaviestintää, mutta tilanne on sittemmin muuttunut. Rafalen viestintätoimistona Suomessa toimii Rud Pedersen.

Aktiivisimmin hävittäjistä julkaisi verkossa juttuja Ilta-Sanomat (308 kpl). Eniten lehti kirjoitti vuoden aikana amerikkalaisista F-35:stä (73 juttua) ja F/A 18 Super Hornetista (72 juttua). Vähiten Ilta-Sanomia kiinnosti Rafale (51 juttua).

Median jutuissa korostuivat eri konetyyppien poikkeukselliset ominaisuudet, kuten F-35:n häiveominaisuus ja Super Hornetin ”liikkeet, joiden ei pitäisi olla aerodynaamisesti mahdollisia”. Toisaalta myös koneisiin liittyvät heikkoudet ja niiden toimittamiseen liittyvät vaikeudet on uutisoitu näyttävästi.

Esimerkiksi Gripen ja F-35 eivät nousseet Pirkkalan kentältä ilmaan silloin, kun media oli kutsuttu paikalle. Gripenin testauksen esti suomalainen räntäsade, ja F-35-parven lento Suomeen viivästyi myrskyn ja tankkausongelmien vuoksi. Lopulta Suomeen tuli vain kaksi neljästä amerikkalaishävittäjästä.

Lisäksi jutuissa käsiteltiin melko paljon hävittäjähankinnan kustannuksia ja vaikutuksia Suomen kannalta. Hanketta kohtaan kriittisiä otsikoita vertailuaineistossa näkyi kuitenkin hyvin vähän.

Vuoden aikana suurimmat julkisuuspiikit syntyivät hävittäjien koelentojen eli HX Challengen aikana tammi–helmikuussa 2020. Jokaisen hävittäjän saapuminen Suomeen synnytti oman huomiopiikkinsä. Eniten huomiota sai testilentoihin ensimmäisenä saapunut Eurofighter Typhoon.

 

Suomen hävittäjähankinnan yläraja on 10 miljardia euroa. Sen lisäksi tulevat koneiden elinkaarikustannukset, jotka ovat useita kymmeniä miljardeja euroja. Ne eivät saa ylittää nykyisten Hornetien vastaavia kustannuksia. Hävittäjien hankintahinta on samaa luokkaa kuin tälle vuodelle budjetoidut suomalaisten eläkekulut sekä työttömyysturva- ja sairausvakuutuskulut yhteensä (9,2 miljardia euroa).

Parhaillaan hävittäjähankinnassa on käynnissä toinen neuvotteluvaihe, jossa määritellään lopullisten hankintakokonaisuuksien sisällöt tarjoajien kanssa. Valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset tämän vuoden loppuun mennessä, ja valtioneuvosto tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021.

Lue myös: Taistelu Suomen ilmatilasta – Suomi päättää miljardien hävittäjäkaupasta vasta 2021, mutta mediaa lobataan jo täysillä. Kestääkö toimittajien eettinen selkäranka? (Journalisti 11/2017)